Pulkkila kuului alkujaan vanhaan Salon seurakuntaan, joka muodosti alueen kirkollisen keskuksen. Kun vuonna 1591 muodostettiin Siikajoen suulle kappeli, tuli Pulkkila kuulumaan Siikajoen kappeliseurakuntaan. Siikajoen itsenäistyttyä omaksi seurakunnakseen vuonna 1689 määrättiin Pulkkilaan pitäjänapulaisia papeiksi.

[Kuva: Kirkko sisäpihalta]

Vuonna 1702 Pulkkilan pappi sai kappalaisen arvon. Näin syntyneeseen kappeliseurakuntaan, Pulkkilaan, liitettiin myös Kestilän, Piippolan ja Pyhännän seurakunnat. Ne ovat sittemmin kukin itsenäistyneet. Ensimmäisenä itsenäistyi vuonna 1845 Piippolan seurakunta. Tässä jaossa mm. Pulkkila liitettiin kappeliseurakuntana Piippolan seurakuntaan. Pulkkila määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1899. Jako toteutui 01.06.1906.

[Kuva: Pulkkilan toisen kirkon saarnatuoli]
Pulkkilan toisen kirkon saar­na­tuo­li Raa­hen museossa.
 

Pulkkilan ensimmäinen kirkko oli muodoltaan sakaristollinen pitkäkirkko, ja se rakennettiin todennäköisesti vuonna 1671. Jaakko Suonperä rakensi Pulkkilan toisen kirkon vuosina 1768–1769. Se edusti tyyliltään laajalle levinnyttä pohjalaista ristikirkkoa. Toinen kirkko purettiin vuonna 1908. Kirkon saarnatuolia säilytetään nykyisin Raahen museossa.

Kolmannen, nykyisen kirkkonsa Pulkkila sai vuosina 1908–1909. Puinen ristikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, ja sen tyylissä on niin uusgotiikan kuin jugendinkin piirteitä. Rakennusmestarina oli Jaakko Jäväjä Haapajärveltä. Kirkon vihki piispa, jumaluusopin tohtori ja ritarikunnan jäsen J. R. Koskimies 20.12.1908. Kirkossa on istumapaikkoja 673 hengelle.

[Kuva: Alttaritaulu]

Alttaritaulu ”Jeesus ristillä” on Mikael Toppeliuksen maalaus, joka valmistui Pulkkilan toiseen kirkkoon heinäkuussa 1770. Samana vuonna Toppelius maalasi silloiseen kirkkoon myös saarnastuolin, joka on siirretty Raahen museoon.

[Kuva: kellotapuli]

Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen vihki kirkon nykyiset urut käyttöönsä 25.11.1983. Mekaaniset, 18-äänikertaiset urut on tehty urkurakentamo Tuomessa. Arkkitehti C. L Engelin suunnittelema kellotapuli valmistui vuonna 1843. Tapuli on 36 m korkea ja siinä on kaksi kelloa. Suurempi on valettu 1830 ja pienempi on hankittu vuonna 1845. Suurempaan kelloon on kirjoitettu mm.

”Keisari Nikolai 1:sen aikana
minä isosa iässä
satuin saamahan vahingon
halkeiman haavaxeni
siitä tulla siivotuxi
vasta uudesta valaun
Pulkkilan seurakunnan kustannuxella
oleessa Siikaioen kirkkoherra
magister Isaag Monttin.
Soita siivolla minua
Älä sä minua särie
Walettu Byarneporin läänisä
Luviian kappelissa 1830
Michael Ruustetilta”

Kemiläinen kuvanveistäjä Ensio Seppänen on suunnitellut ja valmistanut sankarihautausmaan muistomerkin, jonka nimi on ”Rukoileva perhe”. Tämän hautausmaan vieressä on myös vapaussodan muistopatsas. Kirkon takana männikössä on valkoisen puuristin ympärillä Suomen sodassa (1808–1809) kaatuneiden sotilaiden hautausmaa. Samaan maahan on haudattu myös suurina nälkävuosina (1866–1868) kuolleita ihmisiä.

Lisätietoja

Lähdeluettelo

  • Oulun läänin kirkot, 1985.
  • Pulkkilan seurakunnan www-sivut.