[Kuva: Vanhan kirkon pienoismalli]
Vanhan kirkon pienoismalli.

Lumijoen kolme kirkkoa ovat sijainneet kaikki samalla paikalla, keskellä kylää. Ensimmäinen rakennettiin luultavasti 1620-luvulla. Tuo pieni puukirkko ränsistyi, ja se purettiin. Toisen kirkon rakentaminen aloitettiin 1816. Kirkko oli sisäkulmiltaan viistetty puinen ristikirkko, 32 metriä pitkä ja leveä. Kirkko oli nykyistä kirkkoa suurempi: istumapaikkoja laskettiin olevan jopa 1 500. Lumijoen toinen kirkko ja sen vieressä sijainnut tapuli paloivat raivoisassa ukkosmyrskyssä kesäkuussa 1882. Samanaikaisesti paloi lahden toisella puolella sijainnut Oulunsalon kirkko.

[Ulkokuva kirkosta]

Nykyinen kirkko – ”Lakeuden katedraali” – rakennettiin vuosina 1886–1889. Kirkon suunnitteli arkkitehti John Lybeck. Ukkosmyrskyssä tuhoutuneen komean ja suuren ristikirkon sijalle ei voitu ajatella mitään pientä ja vaatimatonta. Niinpä arkkitehti luonnosteli noin 1 300-paikkaisen korkeatornisen tiilikirkon. Näitä suunnitelmia kuitenkin muutettiin pienentämällä paikkalukua parillasadalla ja madaltamalla tornia. Silti 1890 vihitty kirkko oli kyllin näyttävä saadakseen osakseen ihailua ja ihmettelyä. Kateuttakin ilmeni, sillä liikkeelle lähti tarina piirustusten vaihtumisesta. Tarinan mukaan Lumijoen kirkko oli tarkoitettu johonkin ruotsalaiseen kaupunkiseurakuntaan, mutta olisi vahingossa rakennettu Lumijoelle. Tällainen tarina liitetään lähes aina pienten pitäjien suuriin kirkkoihin.

”Lakeuden katedraali” Lumijoen kirkon nimenä ei ole lumijokisten omakehua. Nimityksen antoi piispa I. P. Tapaninen luonnehtiessaan kirkon ulkonäköä ja vaikutelmaa, jonka kirkkoon saapuva kokee. Suuren tiilikirkon rakentaminen oli pienelle kappeliseurakunnalle suuri voimainponnistus. Rakennustarpeita kuljetettiin kirkkotyömaalle parikymmentätuhatta hevoskuormaa; talkootyötä kertyi viitisentoistatuhatta miestyöpäivää. Varsinainen rakennustyö oli ammattilaisten käsissä, mestarina Juho Karjalahti.

Alkuperäisessä asussaan kirkko palveli pitkään. Peruskorjauksessa 1960 kirkosta tehtiin lämpimämpi ja valoisampi. Kirkkotilaa avarrettiin poistamalla sivupenkit; istumapaikkoja kirkossa on nykyään 850. Kirkko peruskorjattiin ulkoa 1981. Samalla vuosikymmenellä puhallinlämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi.

[Kuva: Lyhteenpoimijat]
Lyhteenpoimijat.
[Kuva: Pietarin kalansaalis]
Pietarin kalansaalis.
[Kuva: Vanha hopeinen ehtoollismalja]
Ehtoollismalja.
[Kuva: Kello]
Kello.

Alttaritaulua ei Lakeuden katedraalissa ole. Liisa Karjarinnan lasimosaiikit vuodelta 1967 esittävät paitsi Raamatun kertomuksia, samalla myös perinteisiä lumijokisia elinkeinoja: maanviljelystä ja kalastusta. Vuonna 1990 kirkkoon hankittiin Sirkka Kukkohovin suunnittelemat uudet kirkkotekstiilit. Maatalousnaisten kutoma suuri vihkiryijy on ollut kirkossa vuodesta 1961. Uudet 15-äänikertaiset urut valmistuivat 1995. Ne suunnitteli ja rakensi Veikko Virtasen urkurakentamo. Lumijoen kirkossa on vain yksi kello, joka tasaisen rauhallisesti kutsuu lakeuden kansaa jumalanpalveluksiin.

Kirkon kolmesta ehtoollismaljasta päämaljana on 1751 hankittu hopeinen kalkki. Se varastettiin Lumijoelta 1778, ja se oli teillä tiettömillä aina 1918 saakka. Silloin se löytyi Vienan Karjalasta, erään talon astiahyllyltä. Malja palautettiin Lumijoelle sen oltua kateissa 140 vuotta.

[Kuva: Näkymä lehteriltä]
[Kuva: Harmoni]
[Kuva: Näkymää kirkon sisältä.]