Pyhän ristin kirkko

Kuusamon seurakunta erotettiin vuonna 1675 omaksi seurakunnaksi Kemin Lapin seurakunnasta. Pian seurakunnan perustamisen jälkeen ryhdyttiin Kuusamoon rakentamaan kirkkoa.

[Kuva: Kuusamon vanha kellotapuli]
Kellotapuli oli rakennettu v. 1759. Kuvalähde: Irja Heponiemen kuvakokoelma.
[Kuva: Kuusamon vanha kirkko]
Kuusamon vanha kirkko v. 1935. Kuvalähde: Esko Suomalaisen kuvakokoelma.

Torankijärven rannalle rakennettiin vaatimaton saarnatupa vuonna 1689. Paikka ei ollut liikenteellisesti sopiva, ja niinpä Kuusamojärven rannalle ryhdyttiin rakentamaan varsinaista kirkkoa. Kirkko valmistui vuonna 1694; se oli puinen ja pohjakaavaltaan ristin muotoinen. Kirkko kävi kuitenkin ahtaaksi, ja niinpä päätettiin rakentaa uusi kirkko. Kuusamon toinen kirkko vihittiin käyttöön v. 1804. Kirkko korjattiin perusteellisesti ja vihittiin uudelleen elokuussa 1935.

Syyskuussa 1944 toisen maailmansodan aikana saksalaiset polttivat Kuusamon kirkonkylän, ja samalla tuhoutui myös ennen sotaa peruskorjattu kirkko. Kirkonmenoja pidettiin kirkonraunioilla ja pitäjillä säästyneissä taloissa sekä kansakoululla. Vuonna 1947 pystytettiin Ruotsista lahjaksi saatu kirkkoparakki.

[Kuva: Kuusamon Pyhän Ristin kirkko]

Uusi kirkko rakennettiin vuosina 1949–1950. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertil Liljeqvist. Kooltaan kirkko on 40 metriä pitkä ja 18,5 metriä korkea nk. pitkäkirkko. Kirkon itäpäässä on sakaristo ja länsipäässä urkuparvi. Uusi kirkko rakennettiin amerikkalaisten rahallisella tuella. Istumapaikkoja siellä on noin 800 hengelle. Kirkon vihki piispa Väinö Malmivaara 26.8.1951. Kirkkoa saneerattiin vuonna 1986, ja adventtina piispa Olavi Rimpiläinen omisti kirkon Pyhän Ristin muistolle.

Uumajan seurakunta lahjoitti kirkolle kaksi kelloa, ja oma seurakunta osti pienemmän kellon. Toinen lahjoitetuista kelloista siirrettiin Käylän rajaseutukirkkoon. Syynä siirtoon oli, että vanhan kirkon kellot löytyivät maahan haudattuina. Kesällä 1959 saksalaisia sotilaita tuli käymään Kuusamossa, ja he kertoivat, että Kuusamon kirkon kellot olivat kätkettyinä hautausmaahan. Lukuisten etsintöjen jälkeen kellot vihdoin löytyivät.

Kellot olivat hyvin arvokkaita: Ruotsi-Suomen silloinen kuningas Kaarle XI lahjoitti kellon, jolla oli painoa 525 kiloa ja jonka metalliseoksessa oli runsaasti hopeaa. Toinen, pienempi kello saatiin vuonna 1721. Kirkkoherra Zacharias Forbus hankki kellon Tukholmasta. Vanhasta kirkosta on säilynyt myös alttaritaulu, jonka on maalannut maalari Johan Gustaf Hedman. Vanhasta kirkosta saatiin pelastetuksi myös ehtoolliskalustoa ja saarnastuolin laidoilla olevat evankelistojen symbolit. Symbolit on veistänyt taiteilijaprofessori Oskari Jauhiainen vanhan kirkon lattialaudoista. Kynttiläkruunun lahjoitti vuonna 1727 kirkkoherra Forbus ensimmäisen vaimonsa Clara Zithorian muistoksi.

[Kuva: Kirkko sisältä]

Sodan jälkeen kirkkoon hankittiin Kangasalan urkutehtaalta 26-äänikertaiset pneumaattiset urut. Urut oli valmistettu heikoista materiaaleista, ja ne olivat usein epäkunnossa ja epävireiset. Urut saivatkin nimekseen ”reumaattiset” urut. Uudet urut hankittiin ja ne vihittiin käyttöön helluntaina 1991. Urut ovat urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat, ja ne ovat 43-äänikertaiset. Pillejä uruissa on 2935 kappaletta. Suurin osa pilleistä on noin viisi metriä pitkiä, ja pienimmät pillit ovat ainoastaan 12 mm. Urkujen julkisivun on suunnitellut arkkitehti Matti Leiber.

Urkuparven reunassa olevat apostolien kuvat on maalannut Antti Salmenlinna vuonna 1935. Maalaukset ovat peräisin vanhasta kirkosta, johon hän teki myös kattomaalaukset. Myös uuden kirkon kattomaalaukset ovat Salmenlinnan käsialaa. Maalauksista haluttiin mahdollisimman samanlaiset kuin vanhassa kirkossa. Kirkon katossa oleva maalaus esittää kolmiyhteisen Jumalan valvovaa silmää.

[Kuva: urut]
Urkuparvi.
[Kuva: Valvova silmä]
Valvova silmä.

Kirkon pihalla sijaitsee sankarihauta, jossa lepää 415 sankarivainajaa. Kuusamossa kuoli talvisodassa 51, jatkosodassa 32 ja Lapin sodassa kaksi sotilasta. Sankarivainajapatsaan on veistänyt taiteilija Mauno Juvonen. Patsas esittää lumipukuista sotilasta kohotetuin käsin siunaamassa sankariveljiään. Kirkon ympärillä on myös vanha hautausmaa.

Kirkon pihamaalla on vanhan kellotapulin paikalla muistomerkki, joka on pystytetty saksalaisten sodassa polttaman kirkon ja kellotapulin muistoksi. Muistomerkin on suunnitellut ja rakentanut vuonna 1962 silloinen taloudenhoitaja Veikko Salokannel. Vuonna 1759 rakennetun kellotapulin alkuperäinen risti on muistomerkissä.

Käylän rajaseutukirkko

[Kuva: Käylän kirkko]

Käylän rajaseutukirkkoa ryhdyttiin rakentamaan syksyllä 1957. Kirkko vihittiin käyttöön 14.12.1958.

Kirkko on tyyliltään ns. lapinkotatyyliä. Sen on suunnitellut arkkitehti Olli Vahtera yhdessä arkkitehti Pekka Pitkäsen kanssa. Kirkko on puurakenteinen. Kirkkosalissa on istumapaikkoja n. 120.

Kirkon sisällä on alttarisyvennys, jonka vieressä on pieni sakastihuone. Sisäänkäynnin vieressä on rippikoulusali, jonka voi eristää omaksi tilakseen työntöovilla. Rippikoulusalin päällä on parveke kuoroa varten. Kirkon alakerrassa on kellarikerros, johon on suunniteltu majoitus- ja ruokailutilat sekä sosiaalitilat.

Kirkon sisustus on puinen, seiniä kiertävät puiset paneelit. Kirkon sisustus ja kalusto luovat yhdessä yhtenäisen kokonaisuuden.

Kirkon pihalla on kellotapuli, ja kirkon takana sijaitsee hautausmaa. Pihamaalla on myös Paanajärvelle vuosina 1934–1944 haudattujen muistomerkki.

[Kuva: sisäkuva kirkosta]
Käylän kirkosta.
[Kuva: kellotapuli]
Käylän kellotapuli.

Lisätietoja

Lähdeluettelo

  • Oulun läänin kirkot, 1985
  • Kuusamon Pyhän Ristin kirkon esite.