[Kuva: Kestilän kirkko]

Kestilän seurakunta on Siikajoen latvoilla, Raahen rovastikunnan itäisellä laidalla. Idän puolella on Kainuu ja samalla Kuopion hiippakunta. Aikoinaan Kestilä kuului Salon emäseurakuntaan. Vuodesta 1702 Kestilä kuului Siikajoen seurakuntaan ja Pulkkilan kappeliin. Vuonna 1845 Kestilästä tuli Piippolan kappeli. Pian se sai oman kirkon ja papin. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Kestilä itsenäistyi vuonna 1871.

Kestilän kirkko rakennettiin vuosina 1854–55. Sen suunnitteli E. Lohrman Helsingistä. Kirkon kustannusarvio oli 6000 hopearuplaa. Kirkko rakennettiin hirsistä, ja jo parin vuoden kuluttua vihkimisestä se laudoitettiin ulkoa ja maalattiin. Sisäseinät on jätetty veistopinnalle ja maalattu valkeiksi.

[Kuva: Saarnastuoli]

Malliltaan Kestilän kirkko on ristikirkko, jonka itä- ja länsisakarat ovat pohjoisen ja etelän puolen ristejä huomattavasti pidemmät. Niinpä kirkon pituus on 35 metriä ja leveys vain 19 metriä. Länsipäädyssä on 35 metriä korkea kellotorni, itäpäädyssä alttarin takana sakaristo. Istumapaikkoja on noin 400.

Lämmitys kirkkoon saatiin 1900-luvun alussa. Satavuotisjuhliin 1955 tehdyssä suuressa kirkonkorjauksessa kaminat korvattiin keskuslämmityksellä. Samassa korjauksessa uusittiin penkit, tiivistettiin lattiat ja välikatto, lisättiin toiset ikkunat, urkulehteriä laajennettiin ja kivijalka uusittiin, samoin valojärjestelmä. Vanha pärekatto korvattiin peltikatolla. 1990-luvun puolivälissä kirkko maalattiin ulkoa, vuosisadan vaihteessa sisältä.

Kirkon vanhat urut, kuusiäänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan rakentamat, ovat vuodelta 1908. Ne kunnostettiin vuonna 2001, samana vuonna oli saatu Veikko Virtasen rakentamat 13-äänikertaiset kuoriurut. Kellotornissa yksi kello kutsuu jumalanpalvelukseen ja kertoo seurakuntalaisten siirtymisestä iankaikkisuuteen.

[Kuva: Kirkko sisältä]

Kestilän kirkon alttaritaulu ”Kristus ristillä” on vuodelta 1946, sen on maalannut säräisniemeläinen taiteilija Paavo Leinonen. Kirkon porstuassa seisoo vaivaisukko, jonka on tehnyt Juho Myllyoja vuonna 1895. Sankarihaudat ovat aivan kirkon juurella. Niissä nukkuu 11 vapaussodan, 22 talvisodan ja 85 jatkosodan sankarivainajaa. Sankaripatsas on Sorvonkankaalta tuotu suuri luonnonkivi.

Lisätietoja

Lähdeluettelo

  • Oulun läänin kirkot, 1985
  • Kestilän kirkon ja seurakunnan esite