Ulkokuva kirkosta

Alavieskan seurakunta itsenäistyi 1879 Suur-Kalajoen emäseurakunnasta. Kappeliseurakunnaksi Alavieska oli muodostettu 1782. Alavieskan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1651 Kalajoen rannalle niin kutsutun Tikkakosken partaalle, missä nykyisin sijaitsee seurakunnan toinen hautausmaa. Kirkko remontoitiin perusteellisesti 1733–38, jolloin rakennettiin myös tapuli.

Kuitenkin jo 1787 kirkko todettiin kunnoltaan korjauskelvottomaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1795 jokirannasta hiukan ylemmäksi niin kutsutulle Huhtamäelle, joka on nykyisenkin kirkon paikka. Tämän kirkon rakensi tunnettu kalajokinen kirkonrakentaja Simon Jylkkä-Silvén Kirkkoon sopi noin 800 henkilöä, ja sen nähtävyytenä olivat vanhasta kirkosta siirretyt Erik Westzynthius vanhemman (1711–55) maalaukset. Myös kellotapuli siirrettiin tässä yhteydessä Tikkarannasta nykyiselle paikalleen.

Toukokuun 2. päivänä 1916 tuli yllättäen ajankohtaan nähden varhainen ukonilma. Salamanisku sytytti kirkon palamaan, ja hyvin lyhyessä ajassa se paloi maan tasalle; vain kattokruunut ja seinälampetit pystyttiin pelastamaan. Pienten palovakuutusrahojen turvin rakennettiin väliaikainen ”lautakirkko”, joka palveli kirkkona peräti kolmekymmentä vuotta.

Uutta kirkkoa ryhdyttiin toden teolla suunnittelemaan vasta 1938. Piirustukset tilattiin oululaiselta rakennusmestarilta J. Karvoselta, joka hiukan aikaisemmin oli suunnitellut Saloisten kirkon. Rakennustyö alkoi syksyllä 1939, mutta sodan syttyminen katkaisi työn. Välirauhan aikana kirkkoon saatiin vesikatto. Sodan loppuvaiheissa keskeneräinen kirkkorakennus toimi Utsjoelta ja Lumivaarasta tulleiden evakkojen tavaroiden säilytyspaikkana. Sodan jälkeen oli puutetta rakennustarvikkeista, joten vasta 19.12.1948 vietettiin Alavieskan nykyisen kirkon vihkiäisjuhlaa.

Sisäkuva kirkosta Sisäkuva kirkosta

Monien puukirkkopalon kokeneiden seurakuntien tapaan kirkon seinärakenteet tehtiin tiilestä. Pohja on suorakaiteen muotoinen, eteläpäässä on kellotorni.

Alttaritaulun paikalla on puuveistos, krusifiksi, jonka teki kirkon valmistumisvuonna maanviljelijä Hugo Kähtävä Kähtävänkylältä. Tarinan mukaan hän lainasi kirkon rakennustyömaalta kolme talttaa ja aloitti työn. Vuonna 1983 tämä lahjakas itseoppinut taiteilija teki kirkon kuoriosan kaiteen päällä olevan Hyvä Paimen -veistoksen.

Kellotapulin kuva Hyvä paimen -veistoksen kuva Alttarikrusifiksin kuva

Kirkon muotorakenne on perinteinen: kenenkään ei tarvitse kysyä, mikä rakennus seisoo keskellä kylää kertomassa jo olemuksellaan ja kelloillaan ikuisista arvoista. Alavieskalaiset pitävät suuresti koruttomasta ja lämpimästä kirkostaan, joka toimii samalla seurakunnan siunauskappelina.