Kirjaston perustaminen ja alkuvaiheet

[Kuva kirjastosta]

Ylikiimingin kirjaston perustaja ja ensimmäinen hoitaja oli opettaja Hulda Santavuosi 1890-luvulla. Tarkka aika on epäselvä, mutta hankinta- ja lainaustietoja löytyy vuodesta 1895 asti. Alkuvuosikymmenien toimintatavoistakaan ei ole tarkempaa tietoa, mutta vuodelta 1913 on olemassa kuntakokouksen hyväksymät säännöt Ylikiimingin lainakirjastolle, jota kirjastojohtokunta johtaa ja valvoo. Säännöissä luetellaan myös kirjastonhoitajan tehtävät. Vuonna 1938 kirjasto on anonut kirjarahaa Kansanvalistusseuralta ja tehnyt selvityksen, jossa kirjaston perustamisvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1912. Ilmeisesti kirjaston toiminta tällöin virallistui tai muutti muotoaan, sillä vuonna 1895 alkaneet merkinnät hankituista kirjoista ja niiden lainauksesta jatkuvat harvakseltaan, mutta yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1926 saakka.

Kirjaston toiminta näyttää olleen katkonaista. 1920-luvun toiminnasta todistaa Pohjois-Suomen kirjastoneuvojan kanssa käyty kirjeenvaihto. Kirjastoneuvoja Iivar Fri on kirjoittanut Raahesta ohjeita Ylikiimingin kirjaston hoitamisesta ja lupautunut Ylikiiminkiin järjestämään kirjastoasiat asialliseen malliin.

Kirjaston toiminnan vakiintuminen

1930-luvulla kirjastojohtokunnalla on ollut tärkeä rooli kirjaston kehittämisessä. Valtion kirjastohallinnolta on pyydetty aktiivisesti neuvoja ja opastusta kirjaston hoitoon. Kansanvalistusseuralle lähetetyssä raha-anomuksessa vuonna 1938 ilmoitettiin kirjaston olleen varojen puutteessa suljettuna useita vuosia mutta toimivan taas kunnantalolla.

Tärkeä etappi oli vuosi 1937, jolloin kirjastonhoitajan paikka on virallisesti julistettu haettavaksi. Tuolloin kirjastonhoitajaksi valittiin Maria Pelkonen, joka hoiti kirjastoa vuosina 1938–1940. Kirjaston aukioloajoiksi määrättiin aluksi 4 tuntia viikossa, eli sunnuntaina klo 12–14 ja keskiviikkona klo 18–20. Vuodesta 1938 lähtien kirjasto on toiminut yhtäjaksoisesti.

Kirjasto toimi väliaikaisissa tiloissa, kuten kunnantalolla, kunnes Ylikiiminkiin vuonna 1960 rakennettiin uusi kansakoulu ja kirjastokin siirtyi sinne. Vuodesta 1987 lähtien kirjasto on toiminut liikuntasalista saneeratuissa tiloissa kirkonkylän ala-asteen yhteydessä.

[Kuva kirjastosta] [Kuva kirjastosta]

Kirjastonhoitajat

  • Maria Pelkonen 1938–1940
  • Kaija Savikko 1941–1966
  • Kirsti Pelkonen 1966–1978, vuosina 1979–1995 kirjastovirkailija ja välillä vs. kirjastonhoitaja
  • Lea Vaakanainen 1978–1979
  • Seija Nierto 1981–1984
  • Marja-Liisa Kesäniemi (Kesäniemi-Mäkelä) 1984–1985
  • Helena Hiltunen (Rinnekangas) 1985–1989 (vs.)
  • Helena Säkkinen 1989–1990 (vs.)
  • Marja Honkala 1992–

Ylikiimingin sivukylien kirjastot

Ylikiimingissä on toiminut useita kyläkirjastoja. Vuonna 1913 kirjoitetuissa ”Ylikiimingin kunnan lainakirjaston säännöissä” luvataan, että ”kukin kunnan kyläkunta, joka sijaitsee vähintäin 10 km päässä kantakirjastosta, saa, jos haluaa, siirtää itselleen osan kantakirjaston kirjoja… sillä ehdolla, että kyläkunta hankkii kirjojen kuletusta ja säilytystä varten sopivan laatikon tai kaapin sekä kirjastonhoitajan”. Kunnan ylläpitämiä, kouluilla toimivia kyläkirjastoja on vuosikymmenien mittaan ollut Alavuotolla, Jokikokossa, Joloksella, Nuorittalla, Vepsällä, Yliperällä ja Ylivuotolla. Osa kouluista lakkautettiin 1970-luvulta lähtien, jolloin koulujen sivupisteet jäivät vähäiselle käytölle. Vuonna 1993 lakkautettiin 6 kyläkirjastoa, minkä jälkeen sivukylien kirjastopalvelut on ostettu Pudasjärven ja Utajärven kuntien kirjastoautoilta. Viimeisenä kyläkirjastoista toimi Nuorittan kirjasto vuoteen 2004 asti; nyt senkin toiminnan korvaa kirjastoauto.