Vihannin kirjasto sai alkunsa vuonna 1874 pidetyssä kuntakokouksessa, jossa päätettiin sijoittaa ”korkialta kruunulta” saadut rahat 326,20 markkaa kiertokoulun kirjoiksi ja ostaa seurakuntaan lainakirjoja. Seuraavana vuonna lukkarin pirtissä kokoontunut kuntakokous paneutui tarkemmin kirjastoasiaan. Tuolloin kolmijäsenisen komitean tehtäväksi annettiin ostaa kirjat ja luetteloida ja numeroida ne. Lisäksi päätettiin, että kuntakokous valitsee joka vuosi kirjojen säilyttäjän, joka tallettaa kirjoja kuivassa huoneessa hyvässä numerojärjestyksessä ja lainaa niitä sunnuntai-iltaisin tunnetuille ottajille. Ensimmäisen kerran kirjoja lainattiin 24.11.1875 lukkari Matti Haviston pirtistä. Aluksi kirjaston käyttö oli ilmeisesti vähäistä, sillä esimerkiksi vuonna 1879 kirjoitettiin Kaiussa Vihannin kuulumisia: ”Lainakirjasto meillä on, jossa on hyvinkin arvokkaita kirjoja mutta sitä viljellään tuiki vähän elikkä ei ollenkaan.”

Lainakirjaston niteiden määrä kasvoi hiljakseen. Kun lainaustoiminta vuonna 1875 aloitettiin, oli lainattavia niteitä 27. Kahden vuoden kuluttua niitä oli 41, vuonna 1911 60, ja vuonna 1916 määrä oli kasvanut 624 niteeseen. Rahoitusta kirjastolle yritettiin järjestää monin tavoin. Kirjalainat olivat esimerkiksi maksullisia, ja sakkoja perittiin niin kirjojen huonosta kohtelusta kuin laina-aikojen venymisestä. Myös viina- ja koiraverorahoja myönnettiin kirjaston käyttöön.

Lukkari Haviston huostasta kirjasto siirtyi vuonna 1911 Salonsaaren Pekkalaan ja Hannes Pekkalan hoitoon ja viisi vuotta myöhemmin Sulo Ojaniemelle. 1920-luvun alussa kirjakokoelma sijaitsi kunnantalon kokoushuoneessa, josta kirjoja lainattiin sunnuntai-iltaisin. Vuonna 1921 kirjasto oli auki vain tunnin ja seuraavien 12 vuoden ajan kaksi tuntia. Vuonna 1924 lainattavien niteiden määrä oli 1 020.

Vuonna 1927 päätettiin perustaa erityinen käsikirjasto, jonka niteitä ei lainattaisi koteihin. Vuonna 1931 otettiin kirjastossa käyttöön kymmenluokitus sekä lainauskortit. Tuolloin kirjasto myös siirtyi omaan huoneeseen kunnantalon yläkertaan.

Vuonna 1955 kirjasto sai laajemmat tilat terveystalon alakerrasta, josta se vuonna 1969 siirtyi virastotalon alakertaan. Vuonna 1975 kuntaan perustettiin päätoiminen kunnankirjastonhoitajan virka.

Vuonna 1989 Vihannin kirjasto siirtyi käyttämään atk-järjestelmää. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1991, vihittiin kirjaston käyttöön uusi kirjasto-monitoimitalo. Rakennus oli syntynyt suunnittelukilpailun voittaneen vaasalaisen arkkitehtitoimisto Aitoahon & Viljasen sekä kirjastotoimenjohtaja Pirkko Pudaksen yhteistyön tuloksena. Uusi kirjasto-monitoimitalo sai nimekseen Ukonkantti. Kirjaston lisäksi Ukonkantissa on myös kokoontumis-, koulutus- ja harrastustiloja.

Vuoden 2013 alussa Vihannin kunta liitettiin Raahen kaupunkiin. Tällöin Vihannin pääkirjasto muuttui Raahen kaupunginkirjastoverkkoon kuuluvaksi Vihannin lähikirjastoksi. Alpuan, Lampinsaaren, Lumimetsän ja Korvenkylän kirjastopalveluista huolehtii Haapaveden kirjastoauto.

Lähdeluettelo

  • Pudas, Pirkko: Vihannin kunnan kirjastolaitos 1875–1975
  • Vihannin kirjasto siirtyy ATK-aikaan. Pyhäjokiseutu 10.2.1989, s. 8
  • Vihannin kirjasto [http://www.vihanti.fi/kirjasto (toimimaton linkki)]
  • Raahen tienoon historia 3. Raahe: Raahen kaupunki, 1991