[Kuva: Taivalkosken ensimmäinen kansakoulu]
Taivalkosken ensimmäinen kansakoulu, jonka luokkahuoneessa kirjasto sijaitsi

Kirjastonhoitaja Toini Uski tuli Taivalkoskelle syksyllä 1926. Hänet valittiin perustettavan kirjaston johtokuntaan ja kirjastonhoitajaksi. Severus Lamminmäestä tuli johtokunnan puheenjohtaja.

Kirjojen valintakokous pidettiin Lamminmäellä. Kirjat tilattiin Töyry & Lamminmäen kirja-asiotoimiston kautta. Kirjasto sijaitsi Taivalkosken kansakoululla koululuokassa. Säännöllisiä aukioloaikoja ei ollut, vaan kirjoja sai milloin joku tuli niitä hakemaan. Kun koululla oli ompeluseuroja tai muita tilaisuuksia, oli kirjasto myös auki. Kirjasto oli auki myös sunnuntaisin.

”Pöytäkirja tehty Taivalkosken kunnanvaltuuston kokouksessa Taivalkoskella kunnantalolla/Wirtalassa joulukuun 18. pnä 1926. Saapuvilla olivat seuraavat valtuuston jäsenet: O. Cumlin, Severus Lamminmäki, Lauri Wäätäjä, Iivari Wääräniemi, Antti Ronkainen, Kusti Turpeinen, Paavo Keskitalo, Matti Manninen, Jooseppi Hiltunen, Kalle Nevala ja Johan Mannila.

7 §

Valtion kirjastotoimistonilmoituksen 30. pnä marraskuuta 1926 johdosta päätettiin kirjastotoimiston myöntämä tuhannen viidensadan (1500,-) markan arvoinen kirja-avustus käyttää kunnan kirjastoon. Kirjaston puheenjohtaja on Severus Lamminmäki ja kirjastonhoitajana opettaja Toini Uski, molempien osoite on Taivalkoski.”

Kunta myönsi määrärahaa kirjastolle yhden markan asukasta kohti, ja valtionapua kirjasto sai 50 % kirjojen ostoon. Oulun piirin kirjastotarkastajaksi tuli Vilho Sive, joka antoi neuvoja kirjastonhoidossa ja kehotti hakemaan lisäavustusta, jota syrjäseudut saivat 40–45 %. Näin ollen valtionapu kohosi yhteensä 90 prosenttiin. Kunnanisät huomasivat, että valtionavut ovat kunnalle tuloa, ja näin ollen määrärahaa kirjastolle alettiin vähitellen nostaa. Valtionavun saanti edellytti kuitenkin, että kirjaston tuli olla säännöllisesti auki. Niinpä kirjastoa pidettiin auki keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Vuonna 1940 sodan aikana ei kirjastoa käytetty. Keväällä ja kesän ajan se oli koululle majoitettujen sotilaiden käytössä ,ja vasta elokuun alusta se avattiin jälleen entiseen tapaan siviiliväelle.

Sota tuli, ja syksyllä 1944 saksalaiset polttivat koulun. Kirjasto tuhoutui kokonaisuudessaan. Rauhan tultua valtio korvasi kirjastolle vahinkoja lähettämällä ilmaiseksi kirjoja menetettyjen tilalle. Vuoden 1945 alusta kirjasto toimi ”Taivalkosken seurahuoneella” (rauhanyhdistys), kunnes se siirrettiin uudelle koululle. Kirjasto toimi aluksi Toini Uskin luokassa kolmannessa kerroksessa, ja myöhemmin se siirrettiin koulun alakertaan.

Toini Uskin kirjeestä Valma Moisalalle 14.1.1964:

”Lainaajista muistan tosiaan uskollisimpina Kalle Päätalon ja Kalle Loukusan, kaksi viisasta Jokijärven poikaa, jotka lainasivat vain hyviä kirjoja. Täydet reput (poikkeus!) selässä he sitten lähtivät paluumatkalleen. Kahvitkin olisivat sietäneet saada sellaisen matkan hiihdettyään kirjojen nälässä, nyt kun ajattelen. Varmaan nyt keittäisinkin.

Kalle P. muisti minua ’Koillismaansa’ tekijäkappaleella, toiset olen ostanut ja lukenut. Koillismaahan on minulle sentään kuin toinen kotiseutuni ja tulee aina säilymään rakkaassa muistoissani läpi elämäni.”

Pikkuhiljaa myös syrjäkylät alkoivat saada omia sivukirjastoja. Jokijärvelle ja Metsäkylään perustettiin ensimmäiset piirikirjastot vuonna 1947. Seuraavana oli vuorossa Loukusan piirikirjasto, joka perustettiin vuonna 1950. Piirikirjaston saivat myös Koitila v. 1952, Inkee v. 1955, Huttu ja Parviainen v. 1957, Kurtti v. 1959 sekä Horsma v. 1960. Virkkusen ja Tyrämäen lainausasemista tuli piirikirjastoja v. 1963; Kostolle ja Jurmuun piirikirjastot perustettiin v. 1964. Lainausasemat toimivat myös kunnalliskodilla ja sairaalassa.

[Kuva: Kosken kansakoulu]
Kosken kansakoulu.

Toini Uski toimi kantakirjastonhoitajana aina marraskuulle 1953 asti. Hänen jälkeensä kantakirjastonhoitajaksi tuli kansakoulunopettaja Veikko Paldanius. Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1958 kirjasto muutti kirkonkylän Kosken kansakoulun opettajainhuoneeseen ja kirjastonhoitajaksi tuli kansakoulunopettaja Valma Moisala. Vuonna 1965 kirjasto muutti uuteen vasta rakennettuun keski- ja kansalaiskoulutaloon omaan huoneistoon, jonka koko oli 99 m². Kirjasto toimi näissä tiloissa 14 vuotta.

[Kuva: Anni Vaalamo]
Anni Vaalamon muotokuva Taivalkosken kirjastossa.

Valma Moisalan kirjastonhoitajuus kesti 29.10.1969 saakka, ja hänen seuraajakseen valittiin kansakoulunopettaja Irma Nevala. Hänen aikakautensa ei kuitenkaan ollut kovin pitkä, sillä hän ei saanut lupaa kouluhallitukselta eikä kansakouluntarkastajalta hoitaa pääkirjastonhoitajan virkaa. Irma Nevalan jälkeen kirjastohoitajaksi tuli Ulla-Leena Naamanka. Naamangan jälkeen kirjastotoimenjohtajan virkaa jatkoi Eija Kamula. Kamulan jälkeen kirjastotoimenjohtajana oli Liisa Päätalo. Nykyään kirjastotoimenjohtajana toimii Rea Tiirola-Tyni.

Kirjasto siirtyi Detroit-lainausjärjestelmään vuonna 1974.

Taivalkosken kirjastorakennus

Suunnittelu ja rakentaminen

Kirjaston rakennushanke pantiin vireille vuonna 1974. Kouluhallitus vahvisti rakennusohjelman 24.11.1976. Taivalkosken kunnanvaltuusto päätti uusien kirjastotilojen rakentamisesta 20.1.1978. Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin Suunnittelukeskus Oy; pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pekka Holma. Urakoitsijaksi valittiin OMP-yhtymä Oy, ja vastaavana mestarina toimi Olli Riihimäki. Urakkasopimukset OMP-yhtymän kanssa allekirjoitettiin 21.2.1978. Opetusministeriö myönsi 30.3.1978 kirjastolle rakennusluvan. Kirjastotilat luovutettiin kunnalle 9.1.1979.

[Kuva: Taivalkosken kirjastorakennus]

Kirjaston tilat

Kirjastotilat sijaitsevat Taivalkosken kunnan koulukeskuksessa. Kokonaispinta-ala on 588 m². Toimistoja on kaksi, ja niiden pinta-ala on 36 m². Kuunteluhuoneita on kaksi (22 m²): toisessa huoneessa on lasten ”satupesä” ja toisessa kotiseutukokoelma. Sosiaalitilat ovat 23 m²:n suuruiset, ja varasto on kooltaan 74 m². Kirjahalli eli varsinainen kirjastotila on kooltaan 362 m². Autotallin pinta-ala on 60,5 m² ja eteisten 10,5 m².

Kirjaston rakentaminen maksoi 1 242 000 markkaa (208 889,40 euroa). Kalusteet kirjastoon hankittiin Isku Oy:ltä sekä Tehokaluste Oy:ltä ja AV-laitteet Kirjastopalvelu Oy:ltä. Kirjaston kalusteet maksoivat noin 128 000 mk (21 528 euroa).

Kirjastoauto

[Kuva: kirjastoauto]
Kirjastoauto Mölläri.

Kirjastoauton hankintaa esitettiin vuonna 1975. Kustannuslaskelmien jälkeen tultiin siihen tulokseen, että olisi halvempaa hankkia kirjastoauto kuin pitää yllä sivukirjastoja. Niinpä sitten päätettiinkin lakkauttaa sivukirjastot ja hankkia tilalle kirjastoauto.

Ensimmäinen kirjastoauto oli Sisu-merkkinen ja aloitti liikennöinnin 1.2.1976. Kirjastoon perustettiin kaksi kirjastoautonkuljettaja-kirjastonhoitajan virkaa. Auto liikennöi viitenä päivänä viikossa.

Uusi kirjastoauto Mölläri hankittiin vuonna 1990. Kirjastoauton pysäkkien määrää on supistettu syrjäkylien asutuksen vähenemisen myötä. Myös sivukouluja on lakkautettu.

Kirjastoautotoiminta loppui toukokuussa 2009. Sivukylien kouluille on viety siirtolainakokoelmat, jotka vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.

ATK-järjestelmä

[Kuva: Sukupuu]
Niilo Keräsen kokoama Räisäsen suvun sukupuu.

Kirjasto siirtyi atk-lainaukseen tammikuussa 1996. Kirjastojärjestelmäksi valittiin Akateemisen Tietopalvelun K3000-lainausjärjestelmä. Kirjastoautoon atk-lainausjärjestelmä saatiin syyskuussa 1996. Kesällä 1997 kirjastoon saatiin Internet-yhteys. Taivalkosken kirjasto liittyi Karpalo-kirjastokimppaan, ja kirjastojen aineisto saatiin Internetiin vuonna 1999. Syyskuussa 2001 siirryttiin käyttämään ATP-Origo-kirjastojärjestelmää, mikä mahdollistaa lainojen selauksen ja uusinnan Internetin kautta. Nykyinen tietotekniikka mahdollistaa myös sähköisten kirjojen lainaamisen. Karpalo-kirjastot saivat yhteisen aineisto- ja asiakasrekisterin toukokuussa 2007.