Vuosituhannen lopun kirjasto : Helvi Puolakan aika – Tietotekniikan tulo kirjastoihin

Kirjaston johdossa tapahtui 1980-lopulla sukupolvenvaihdos, kun eläkkeelle jääneen Benita Pasasen jälkeen johtajaksi siirtyi helmikuun alussa 1988 Helvi Linna.

[Kuva: Johtajat]
Neljä johtajapolvea 17.2.1988. Vasemmalta Sirkka Sassali, Kaija Salmi, Benita Pasanen ja Helvi Linna (nyk. Puolakka). Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmat.

Kirjastoala on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kokenut huimia muutoksia, mutta v. 1982 käyttöön otettu kirjastorakennus on osoittautunut toimivaksi ja pystyy joustavasti palvelemaan päivittäistä n. 3000 asiakastaan. Suurimmat muutosvaatimukset on asettanut tietotekniikan nopea kehitys, mikä on edellyttänyt mm. koko rakennuksen uudelleenkaapelointia ja jatkuvasti kasvavan laitemäärän myötä uusia tilajärjestelyjä.

Uuden kirjastorakennuksen suunnitteluvaiheessa atk-järjestelmä teki tuloaan kirjastoihin. Oulun kaupunginkirjasto kulki alusta alkaen kehityksen eturintamassa:  atk-pohjaista kirjarekisteriä oli tuotettu vuodesta 1977 ja seuraavana vuonna avatussa Rajakylän sivukirjastossa otettiin toisena maassamme käyttöön atk-lainausjärjestelmä. Uudessa pääkirjastossa tosiaikainen lainaus aloitettiin 1982. Internetin myötä rikkoontuivat kirjastojen palveluissa ajan ja paikan rajat. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannan verkkoversio Intro otettiin yleisökäyttöön keväällä 1998. Aineiston varauksen ja uusinnan asiakas voi tehdä internetin kautta itsepalveluna. Sähköposti- ja matkapuhelinpalvelujen hyödyntäminen on myös aloitettu Oulun kaupunginkirjastossa ensimmäisten joukossa.

[Kuva: Pääkirjaston musiikkiosasto]
Asiakkaita musiikkiosaston tietokoneilla. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmat.

Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa kirjaston tehtävä on laajentunut kokoelmien  järjestäjästä ja ylläpitäjästä sisällöntuottajaksi. Oulun kaupunginkirjasto on maakuntakirjastona ottanut aktiivisen roolin oman pohjoispohjalaista aineistoa sisältävän Ostrobotnia-tietokannan luomisessa. Aluksi sisältötuotannossa on paneuduttu paikalliseen kaunokirjallisuuteen ja musiikkiin. Lastenkirjastotyössä on hyödynnetty verkon käyttöä kokoamalla interaktiiviset Teuvo-nuortenkirjallisuussivut ja lastenaineistoa varten oma Kakaravaara.

Heinätorin koulun kamarista Kaarlo Määtän hoitamana aloittanut Oulun kaupunginkirjasto on päätynyt Kaarlenväylän varrelle Helvi Puolakan johtamaksi yli sadan hengen palveluverkoksi, joka toimii eri puolilla kaupunkia parissakymmenessä eri toimipisteessä. Sen monipuolisiin kokoelmiin kuuluu lähes 750 000 kirjaa ja  89 000 ääni- ja kuvatallennetta.  Lehtivuosikertoja tilataan runsaat 2500. Lainojen vuosittainen yhteismäärä on kivunnut kolmeen miljoonaan ja verkkokäyttäjien määrä lähes miljoonaan. Tietopalvelun kehitys jatkuu tasaisena ja kaikille avointa tiedonhakutaitojen opetusta varten on käytössä oma mikroluokka.

Kirjaston perustehtävä ei ole 125-vuotisen historian aikana muuttunut: yhä edelleen kansansivistyslaitoksen tavoitteena on tarjota ajanmukaisia, laadukkaita palveluja asiakkaille maksutta.