Samuli Pakkala – Maakuntatalo ja unelma yliopistosta

"Ilman Samulia minun Ouluni olis tuhat kertaa autiompi. Se on tilannut niin auliisti kirjoja, mitä me vaan on ehdotettu. Ainakin minä olisin säkissä ilman Pakkalaa. Ajattele nyt millaisen taidekirjaston se on hankkinut Ainolaan. Väkisin kiristänyt kaupunginhallitukselta rahat. Semmoista kirjastoa ei löydy varmaan mistään Suomen maaseutukaupungista ---"(Paavo Rintala: Paasikiven aika. Otava 1969)

Kaupunginkirjaston ensimmäinen päätoiminen johtaja, fil.maisteri Samuli Pakkala otti virkansa vastaan kesäkuun alussa 1926. Kirjaston historiassa alkoi uusi aikakausi. Samuli Pakkala oli kulttuuripersoona, jonka mielestä oli tärkeää

”Oulun kaupunginkirjaston kehittäminen sellaiseksi, että se mahdollisimman tehokkaalla tavalla ja mahdollisimman suuressa määrässä saattaisi palvella kaupungin ja maakunnan henkisiä pyrkimyksiä, tietojen hankintaa, opiskelua ja varsinaista tutkimusta”.

Pakkalan suunnitelmien mukaan kirjaston korkealaatuinen kirjakokoelma edisti yliopiston saamista Ouluun. Pakkala oli myös kasvattaja. Hänellä oli aikaa keskustella niin talon henkilökunnan kuin nuorten opiskelijoiden kanssa.

[Kuva: Palanut kirjasto]
Ainolan raunioita v. 1929. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

Kesällä 1929 Piparkakku-Ainolan kohtaloksi koitui tulipalo. Katkelma Samuli Pakkalan kirjoituksesta Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 5-6 1929, s. 167–170:

"Heinäkuun 9:nnen päivän aamuna klo 5 aikaan saapui allekirjoittaneen pihaan täyttä laukkaa ratsupoliisi ilmoittamaan, että tuli on irti kaupungin kirjastorakennuksessa Ainolassa. Sukaistuani kiireesti ylleni kiiruhdin yli kadun ja sillan läheiseen puistoon, jonka sisässä on mainittu rakennus. Siellä oli jo palokunta toimessa, kuului komentohuutoja ja ruiskujen jyskytys. Lähelle päästyäni huomasin vinttikerroksen olevan täydessä liekissä. Huokasin helpoituksesta, sillä tiesin silloin kirjastohenkilökunnan olevan vapaan syytöksistä ja uskoin voitavan vielä pelastaa ainakin arvokkaimman osan kirjavarastosta. Paikalle vähitellen saapuvan yleisön avulla ryhdyttiin tyhjentämään kirjaston hallussa olevaa alakertaa. Olin niin monta kertaa mielessäni kuvaillut, mitä olisi tehtävä, jos tuossa palovaaralle alttiissa puurakennuksessa tulipalo syttyisi, että saatoin nyt sovelluttaa valmista 'sotasuunnitelmaa' ja käydä siirtämään eri osastoja ulos niiden arvojärjestyksen mukaan. Yleisö järjestettiin ketjuiksi, joita myöten kirjasylykset kuljetettiin läheisyydessä olevaan kaupungin puutarhurin asuinrakennukseen. Puutarhuri itse oli lomalla ja hänen huoneensa täyttyivät kirjaimellisesti lattiasta kattoon. Oli tihkusade, ketjut olivat aluksi harvoja, joten kirjat joutuivat olemaan sateessa ja putoilivat rapakkoihin. Varsinkin nidotut julkaisut siinä kyydissä repeilivät ja vahingoittuivat. Myöhemmin tunkeutui alakertaankin sakea savu, joka yhdessä veden kanssa pahasti turmeli erikoisesti lainausosaston kirjoja. Kun paikalle saapui myös sotaväkeä, saatiin alakerrassa oleva kirjavarasto ja kalusto kuitenkin suurimmaksi osaksi pelastetuksi, joskin vahinkoja kärsineinä. Korttiluettelot ja hakemistot, joiden aikaansaamiseksi oli 3 vuoden aikana tehty uutteraa työtä, osittain tuhoutuivat tai vahingoittuivat, joten voi sanoa niihin pannun työn menneen hukkaan."

Kirjasto ja sen kalusteet saatiin suureksi osaksi pelastetuiksi, mutta museon kokoelmat tuhoutuivat. Kirjaston kokoelmat siirrettiin aluksi viereiselle Paratiisisaarelle puutarhuri Äijälän asuntoon, joka oli vapaana isännän lomamatkan vuoksi. Tämän jälkeen kirjasto toimi väliaikaisesti Åströmin tehtaan tiloissa. Palon jälkeen Ainolan puistoon nousi uusi rakennus, jossa oli tilat kirjastoa, museota ja maakunta-arkistoa varten. Kolmikerroksisen funkkisrakennuksen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio, ja se valmistui v. 1931. Kirjaston lainausosasto, jo v. 1913 perustettu lastenosasto ja lehtisali olivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tilava käsikirjasto sijaitsi toisessa kerroksessa.

[Kuva: Maakuntatalo]
Oiva Kallion suunnittelema maakuntatalo. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.
[Kuva: Uuden Ainolan lastenosasto]
Uuden Ainolan lastenosasto. Kuva Uuno Laukka. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmat.
[Kuva: Uuden Ainolan käsikirjasto]
Uuden Ainolan käsikirjasto. Kortiston lähellä kirjastonjohtaja Samuli Pakkala. Kuva Uuno Laukka. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmat.

Toukokuussa 1947 valtioneuvosto myönsi Oulun kaupunginkirjastolle oikeuden Eduskunnan kirjastosta liikeneviin vapaakappaleisiin, jotka olivat aikaisemmin menneet Viipurin kirjastolle. Kirjat saatiin taannehtivasti vuodesta 1939 alkaen. Niitä oli kokonainen rautatievaunullinen, eivätkä ne mitenkään mahtuneet Ainolaan. Niinpä osa laatikoista varastoitiin kauppatorin rannassa sijainneeseen makasiiniin, Nederlagiin. Vuoden 1960 lopussa vapaakappaleoikeus siirtyi Oulun yliopiston kirjastolle.