”Muhoksen pitäjässä perustettiin k. v. 1851. Kolme talollista lahjoitti yhteensä 60 ruplaa. Tämä kirjasto hävisi, koska v. 1860 perustettiin uudestaan. Pantiin toimeen pitäjän kokouksen päätöksen johdosta köyhäin rahaston varoilla. Alussa oli 83 nidosta, jota lukumäärää on vähemmissä määrissä lisätty. Sääntöjä ei ole. Kirjoja on lainattu 4 pennillä kappaleelta, kuitenkin ovat köyhät tästä vapautetut. Kirjaston raha-arvo on arviolta 100 m:kaa. Lahjoja ovat antaneet ent. alaupseeri J. Rännäri ja kirjuri H. Wirtanen.

Kirjaston-hoitaja: provasti S. Strömmer, palkkiotta.

Lisäys. V. 1876 alkupuolella pidettiin arpajaiset ja iltahuvit kansankirjaston hyväksi. Puhdas tulo teki 872 m:kaa.

Koulu- eli lasten-kirjasto avattiin v. 1875. Kirjoja on yli 300 m:kan edestä.”

Kaarle Werkko: Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875 (Jyväskylä, 1879)
Muhokselta kuuluu se riemullinen sanoma, että sielläkin jo ollaan täydessä pitäjän-kirjaston toimessa. Yksinänsä kolme talonpoikaa oliwat tätä warten luwanneet yhteensä 60 hop. ruplaa. Akappa tämmöisiä talonpoikia monta Suomesta löytyisi!
Julkaisu Suometar-lehdessä 2.12.1851.

1850-luvulla alettiin Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kirkonkyliin perustaa kansallisen heräämisen myötä kirjastoja. Suometar-lehdessä vuonna 1851 julkaistun maaseutukirjeen mukaan oli sellainen perustettu näihin aikoihin Muhoksellekin. Perustajina oli kolme muhoslaista talonpoikaa, jotka olivat lahjoittaneet tätä tarkoitusta varten varoistaan yhteensä 60 hopearuplaa. Kirjaston perustamisen tarkoitus lienee ollut ohjata muhoslaisia hyvien harrastusten pariin, sillä piispantarkastusten pöytäkirjoissa oli useinkin mainintoja kuntalaisten siveettömästä elämästä ja juopottelusta. Muhoksen ensimmäisestä kirjastosta ei ole säilynyt sen enempää tietoja, mutta nähtävästi alkuinnostus sammui pian, sillä kirjaston toiminta lakkasi jo 1850-luvulla.

Vuonna 1860 perustettiin uusi kirjasto köyhäin rahaston varoilla. Kirjastoa avustivat lahjoituksin alaupseeri Rännäri ja kirjuri Wirtanen. Tuolloin kirjaston hoidosta vastasi kirkkoherra Strömmer palkatta. Hänet muun muassa velvoitettiin hankkimaan kirjoja, joita kirjaston perustusvaiheessa oli jo yli 80 kappaletta.

[Kuva: Muhoksen kirjasto]

Seuraavat tiedot Muhoksen kirjastosta ovat niukkoja, mutta ilmeisesti kunnallishallinnon käynnistyttyä kirjasto siirtyi kunnan haltuun. Kansakoulun perustamisen jälkeen vuonna 1875 kirjasto toimi sen yhteydessä. Vuoden 1880 alussa se siirrettiin Koivikon koulutilalle, jolloin kirjaston otti hoitoonsa koulun johtaja Birger Stenius. Stenius toimi kirjastonhoitajana vuoteen 1887 saakka, jonka jälkeen kirjasto muutti jälleen, tällä kertaa työmestari Juho Puran hoidettavaksi ja hänen kotiinsa. Tuolloin kirjaston kokoelmat käsittivät jo 450 nidosta. Vuodesta 1887 alkaen päätettiin Muhoksen kunnan kassasta ryhtyä maksamaan 20 markan avustusta kirjaston hoidosta vastaavalle. Samassa yhteydessä myönnettiin lisäksi 50 markkaa kirjojen hankintaan.

Kun 1890-luvun alussa kunnan kokouksia alettiin pitää Simo Keräsen ja Juho Tikkasen taloissa, siirrettiin kunnan kirjasto ja arkisto näihin taloihin, mahdollisesti arkisto toiseen ja kirjasto toiseen.

Vuonna 1880 Muhokselle perustettiin toinen kirjasto Laitasaareen. Myös Sanginjoelle perustettiin kyläkirjasto viimeistään 1900-luvun alkuun mennessä. Vuoden 1901 alussa suunniteltiin näiden kirjastojen yhdistämistä kunnan kirjastolaitokseen.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

Myös Muhoksen nuorisoseura perusti oman lainakirjastonsa vuonna 1902. Kun nuorisoseurantalo Ahjola valmistui vuonna 1904, päätettiin kunnan kirjasto yhdistää nuorisoseuran kirjastoon sillä ehdolla, että kaikki kuntalaiset saavat lainata kirjoja tavallisella lainausmaksulla ja että nuorisoseura jakaa kirjaston kahteen haaraosastoon kunnan eri kulmille sekä tekee vuosittain kunnalle selvityksen kirjaston tilasta. Ehtoihin suostuttiin, ja Muhoksen kirjasto oli nuorisoseuran hoidossa noin vuosikymmenen ajan, kunnes vuonna 1913 kunta otti kirjaston jälleen haltuunsa. Tuolloin kirjastolle laadittiin Kansanvalistusseuran mallin mukaiset säännöt ja valittiin johtokunta. Samassa yhteydessä päätettiin kirjastonhoitajan vuotuisen palkkion suuruudeksi 25 markkaa. Kirjaston toiminnan voidaan katsoa näiden toimenpiteiden myötä säännöllistyneen. Se siirtyi nyt Huovilan koululle, jossa opettaja Lydia Hirvelä otti sen hoitoonsa.

Vuonna 1914 kirjastolle alettiin toimittaa Valtion virallisjulkaisut, jotka annettiin vain tietyntasoisille kirjastoille. Näiden virallisjulkaisujen saamiselle asetetut normit, jotka siis Muhoksen kirjastokin täytti, olivat seuraavanlaiset:

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

  • Kuntien oli otettava kirjastot haltuunsa, ja kirjastoilla piti olla kunnallishallituksen vahvistamat säännöt.
  • Kirjastoilla tuli olla sitä varten valitut hoitajat.
  • Kuntien oli taattava vuotuinen apu kirjastoilleen.
  • Kirjastot oli palovakuutettava.

Vuonna 1916 Suomen Koulutoimen Ylihallitukselta tulleen kirjeen johdosta alettiin Muhoksen lainakirjastosta käyttää nimitystä kantakirjasto ja silloinen kirjastonhoitaja Helmi Dagmar Puupponen velvoitettiin hankkimaan kirjastoon virallisia julkaisuja. Pian hän sai luvan hankkia myös kirjakaapit. Nyt kirjasto alkoi kehittyä ripeämmin, ja sitä alettiin myös arvostaa enemmän. Vuonna 1922 kantakirjaston johtokunta ehdotti kunnanvaltuustolle, että kunta jaettaisiin kuuteen kirjastopiiriin. Näin tehtiin ja Laitasaari, Sanginjoki, Pyhänsivu, Honkala ja Kylmälänkylä saatettiin kunnan kirjastotoimen piiriin.

Muhoksen kirjastolaitoksen olemassaolon ensimmäisinä vuosikymmeninä sen kirjavalikoima oli lähinnä uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Vuonna 1888 kirjaston kokoelmassa oli 444 nidettä ja nidemäärä kasvoi koko ajan. Lehtiä ei alkuaikoina juuri ollut: esimerkiksi vuosina 1936–1956 kirjastoon tuli vain yksi lehti, Kansanvalistus- ja kirjastolehti.

Lainausmaksut olivat käytössä Muhoksen kirjastossa vuoteen 1928 saakka, jolloin ne poistettiin, sillä uuden kirjastolain mukaan kirjaston käytön tuli olla kuntalaisille ilmaista. Samainen laki vahvisti kirjastoille myös oikeuden valtionapuun, jota oli mahdollista saada todellisiin menoihin 35–40 %. Muhoksen kunta alkoi saada valtionapua vuonna 1929.

[Kuva: Lastenosasto]

Kantakirjaston toimipaikat vaihtuivat varsin usein, mutta vuonna 1929 se sai vakituisemmat tilat useaksi vuodeksi muuttaessaan Muhoksen säästöpankin tiloihin, 25,5 neliömetrin suuruiseen huoneeseen. Vuonna 1937 kirjaston toimitilat kutistuivat, kun se siirrettiin samassa talossa olevaan 15 m²:n tilaan. Kirjasto palveli kuntalaisia tuossa tilassa vielä kolme vuotta ja muutti vuonna 1940 Suojeluskunnan taloon 25 m²:n tiloihin, joissa se toimi toisen maailmansodan loppuun saakka. Sotien jälkeen Suojeluskunnan talo siirtyi Muhoksen Maamiesseuralle, mutta kirjasto jatkoi yhä toimintaansa samoissa tiloissa. Pienistä tiloista ja usein vaihtuvasta sijainnista oli kirjastolle luonnollisesti haittaa, sillä kaikki kuntalaiset eivät aina edes tienneet, missä kirjasto kulloinkin toimi. Kirjaston hoidossa alkoi kuitenkin olla ammatillista otetta, sillä vuonna 1936 oli muuttojen välissä ehditty laatia kirjastoon korttiluettelot, nimekekortit sekä hyllylista.

Vuonna 1943 Muhoksen kantakirjasto liittyi Suomen Kirjastoseuran jäseneksi. Vuonna 1947 perustettiin lainausasema Kylmälänkylän Alapäähän ja 1950-luvun alussa toinen Sanginjoelle. Sanginjoen lainausaseman toiminta tosin loppui jo saman vuosikymmenen aikana. 1940–1950-lukujen taitteessa perustettiin myös piirikirjasto Leppiniemeen.

Kirjaston vuonna 1940 vuokraamat toimitilat eivät olleet kovinkaan tarkoituksenmukaiset. Tämän panivat merkille myös valtion kirjastotoimen tarkastaja sekä Oulun piirin kirjastotarkastaja vieraillessaan Muhoksella vuonna 1950. Tuolloin he totesivat, että kirjastohuone oli alkeellinen ja puoleensavetämätön. Uusi, asiallinen huoneisto olisi hankittava ja kirjaston sisäistä tilaa kohennettava, kirjat inventoitava, kortisto järjestettävä uudelleen sekä lisätyövoimaa hankittava. Valtion kirjastotoimen tarkastaja ehdotti lisäksi myös päätoimisen kirjastonhoitajan palkkaamista. Tämän ehdotuksen toteutumiseen kului vielä aikaa, mutta tilakysymykseen saatiin ratkaisu jo aiemmin.

Kun kunnan uusi toimitalo valmistui, varattiin siitä myös kirjastolle 121 m²:n toimitilat. Uusiin, tarkoitustaan paremmin vastaaviin tiloihin Muhoksen kirjasto pääsi muuttamaan vuonna 1957. Kirjaston kokoelmissa oli 1950-luvun puolivälissä runsaat 4 000 nidettä, ja lainoja tehtiin vuosittain liki 9 000 kappaletta. Kirjastoon tilattiin 18:aa aikakauslehteä ja kuutta lastenlehteä ja sitä pidettiin auki kolmena iltana viikossa.

Vuoden 1963 lopulla Muhoksen kunnanvaltuusto päätti perustaa kuntaan päätoimisen kunnankirjastonhoitajan viran. Tuolloin Muhoksen kirjastoverkko koostui kunnankirjaston lisäksi Kylmälän, Leppiniemen, Sanginjoen ja Laitasaaren sivukirjastoista sekä Päivärinteen parantolan laitoskirjastosta. Vuosikymmenen loppupuolella perustettiin sivukirjastot Saarelaan ja Hyrkkiin ja lisäksi laitoskirjasto vanhainkotiin. Myös pääkirjaston aukioloaikaa pidennettiin ja sinne hankittiin äänilevyjä sekä levysoitin. 1960-luvun puolivälissä kunnankirjaston niteiden yhteismäärä oli jo yli 14 000 kappaletta.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

1960–1970-lukujen taitteessa Muhoksen kunnankirjastoon perustettiin päätoimisen kirjastoapulaisen virka, ja 1970-luvulta lähtien kirjaston toiminta alkoi laajeta ja kehittyä nopeasti. Vuoden 1975 lopulla kirjastoautotoiminta käynnistyi. Liikennöinnin alkaessa auto kulki viikoittain noin 350 kilometrin pituisen reitin, jolla oli yhteensä 61 pysäkkiä. Kirjastoauton tulo lopetti monet entiset sivukirjastot, mutta toi toisaalta kirjaston aiempaa lähemmäksi monia kirjaston käyttäjiä.

1970-luvun lopulla kirjasto sai noin 200 m² lisätilaa, kun tuomiokunnan virasto muutti pois kunnanviraston tiloista. 1980-luvun aikana nämäkin tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi, ja uusia tiloja alettiin suunnitella. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskukseen kirjasto pääsi muuttamaan keväällä 1997. Uuden kirjastotalon huoneistoala oli 1 920 m² ja kerrosala 2 287 m², joten parannusta entisiin tiloihin tuli huimasti. Tietoteknistymisen myötä Muhoksen kunnankirjastosta muotoutui yhä enemmän tietopalvelu- ja oppimiskeskus, jonne ihmiset kirjastopalvelujen käytön ohella hakeutuivat myös tekemään opiskelutehtäviään, hakemaan tietoa Internetistä sekä selailemaan ja varaamaan aineistoa Outi-kirjastojen tietokannasta.

Nykyisin Muhoksen kirjastopalveluita pidetään yllä Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa toimivan kunnankirjaston sekä kirjastoauton voimin. Kirjastoauton reitillä oli vuonna 2008 yhteensä 35 pysäkkiä. Muhoksen kirjasto kuuluu yhdentoista Oulun ympäristökunnan muodostamaan Outi-kirjastokimppaan. Outi-kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja lainaajarekisteri sekä yhteinen kirjastokortti.

Lähdeluettelo

  • Muhoksen kunnan historia 1865–1995.
  • Vainiokangas: Muhoksen kunnankirjasto 130 vuotta 26.7.1981: historiikki.
  • Tervareitti 15.2.1997.
  • Tervareitti 7.3.2001.
  • Suomen yleisten kirjastojen tilastot.