Merijärvellä 12. elokuuta 1860 pidetyssä kirkonkokouksessa kirjattiin pöytäkirjaan seuraava päätös: ”Herätettiin kysymystä lainakirjaston perustamisesta seurakuntaamme, mutta kun seurakunta rahan puutteen tähden ei suostunut tähän, niin täytyi asia tällä kertaa jättää.” Lehtitietojen mukaan Merijärvelle toimitettiin kuitenkin kirjakokoelma oululaisesta kirjakaupasta jo seuraavana vuonna. Lainakirjaston toivottiin edistävän ”lukemisen halua ja sivistystä paremmalle kannalle”. Tämän ensimmäisen kirjaston perustajista, toimipaikoista ja toimihenkilöistä ei ole säilynyt mitään tietoja.

Ilmeisesti seurakunta oli jotenkin mukana kirjastohankkeessa, koskapa kirkonkokous päätti keväällä 1863 ryhtyä perimään lainamaksua rikkinäisten kirjojen sidottamiseksi. Päätöksen mukaan ”joka tästä lähin lainakirjastosta lainaksi ottaa kirjoja maksaa kirjan ulosottaisa 2 kopeka isommasta ja 1 kopeka pienemmästä kirjasta”. Kirjastotointa ryhdyttiin järjestelemään uudelle pohjalle vuonna 1877. Tuolloin valittiin kirjastokomitea, jonka muodostivat pastori Henrik Schwartzberg, kirkkoväärti Filip Kauppila sekä Juho Mikkola, Kalle Salmela ja Gustaf Adolf Alin. Kirjasto sijaitsi sakastissa, missä sitä hoiti lukkari Efraim Sarviranta. Lainamaksu oli viisi penniä pienemmistä ja 10 penniä isommista kirjoista. Myöhästymissakkokin – penni päivältä – oli käytössä. Lehtitieto vuoden 1880 alusta kertoi kokoelmien laajuudeksi yli 100 numeroa. Niteitä oli todennäköisesti enemmänkin, sillä kirjastot sidottivat kustannussäästöjen vuoksi useita niteitä samoihin kansiin. Samaisen uutisen mukaan kirjasto ei ollut siihen mennessä järin paljon kulunut lukijoiden käsissä.

Monen muun kirjaston tavoin Merijärven kirjastoa vaivasi ”krooninen” rahapula. Ongelmaan etsittiin helpotusta vuonna 1888 arpajaisilla, joille silloinen kirjastonhoitaja G. A. Alin anoi kuvernööriltä ”nöyrästi ja alamaisuudessa” järjestämislupaa. Salon talossa helmikuussa pidettyjen arpajaisten tuotto oli 227,30 markkaa. Summa käytettiin uusien kirjojen hankintaan. Arpajaisiin liittyi erilaista ohjelmaa, jota esitti mm. opettaja Juho K. Oksan johtama Oulaisten laulukunta. Merijärven kunta heräsi kirjastoasiassa vuonna 1902, jolloin kuntakokous päätti ottaa kirjaston ”kunnallisen hallinnan alaiseksi” ja myönsi sen tukemiseksi koiraverorahat. Kirjaston ohjesäännöiksi hyväksyttiin Kansanvalistusseuran mallisäännöt. Vuoden 1909 lopulla, jolloin kirjastonhoitajana toimi talollisenpoika Antti Pajala, järjestettiin ensimmäinen kirjahuutokauppa. Sen tuotto oli 9,35 markkaa. Myynnissä oli mm. virsikirjoja, postilloita ja Aarre-Aitta-niminen teos.

Valtion virallisen kirjastoimen käynnistyminen 1920-luvun alussa antoi uutta potkua Merijärven kirjastotoimellekin. Vuotuinen 150 markan määräraha päätettiin maksaa koiraverorahoista. Kirjastonhoitajan tehtävät otti hoitaakseen opettaja Simo Pääkkönen 50 markan vuosipalkalla. Kirjastolle löytyivät tilat Kuntalasta, jonka vintille rakennettiin vuonna 1924 kirjastolle oma huone. Kuntala ja kunnalle sittemmin siirtynyt suojeluskuntatalo tarjosivat kirjastolle toimitilat aina vuoteen 1957, jolloin kirjasto pääsi muuttamaan uuden keskuskoulun suojiin. Vuoden 1989 lopulla oli edessä muutto terveysasema-vanhainkodin kellariin, koska keskuskoulun kirjastotilat tarvittiin yläasteen tarpeisiin. Merijärven kirjaston pitkäaikaisia hoitajia ovat olleet Adele Mattila vuosina 1943–1975 sekä vuonna 1975 kirjastosihteerin viran vastaanottanut Tuula Alin (aik. Alaranta). Pitkäaikainen toive omasta kirjastotalosta konkretisoitui lopulta vuonna 1994, kun yläasteen naapuriin rakennettiin kirjastotalo. Uuden toimitilan myötä mahdollistui myös näyttelytoiminta.

Sivukirjastotoiminta käynnistyi Merijärvellä vuonna 1901, kun Pohjalainen osakunta lahjoitti 50 niteen suuruisen kiertävän kirjaston. Kunnanvaltuusto antoi puolestaan vuonna 1913 osan pääkirjaston kokoelmista talollisenpoika Evert Arvid Wirtasen hoidossa Ylipään ja Pirttimäen asukkaiden käyttöön. Virallisesti sivukirjastotoiminta alkoi kuitenkin vasta vuonna 1926, kun Alapään, Pyhänkosken ja Ylipään piirikirjastot avattiin. Kanta- eli pääkirjaston kokoelma jaettiin kuuteen osaan, joista kolme kiersi piirikirjastoissa. Vuonna 1936 perustettiin piirikirjasto Kalaputaaseen. Saukon koulupiiriläisiä palveli vuosina 1959–1963 lainausasema. Sivukirjastojen pitkäaikaisimpia hoitajia olivat Elsa Mattila Alapäässä ja Veikko Alapudas Kalaputaassa. 2000-luvun siirryttäessä vanhoissa koulukiinteistöissä toimivat Kalaputaan, Pyhänkosken ja Ylipään sivukirjastot olivat muuttuneet lainausasemiksi. Kaikkien niiden hoitamisesta vastasi Maija Pyhälä.