[Kuva: Lumijoen kirjasto]

Lumijoella on ollut kirjastotoimintaa jo 1800-luvun puolella, sillä asiakirjat kertovat vuoden 1898 lainakirjaston johtokunnasta. Kirjasto toimi alkuun paikallisen nuorisoseuran suojissa lahjoitusvaroin kaappilainastona. Kirjaston toiminta jatkui pitkään harrastuspohjaisena, sillä yhteiskunnan varoja ei siihen oltu halukkaita sijoittamaan. Iltamilla, arpajaisilla ja lahjoituksilla saatiin kuitenkin kerättyä tuolloin iso seinäkaapillinen kirjoja, jonka Riikolan talon nuoret ottivat kamariinsa. Nuoret pitivät myös huolta lainaustoiminnasta.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

Ensimmäisen varta vasten suunnitellun kirjastorakennuksen Lumijoen kirjasto sai vuonna 1972. Tilaa kyseisessä rakennuksessa oli noin 80 m². Kirjastorakennus oli rohkea hanke pienessä kylässä, sillä monella isommallakaan paikkakunnalla ei ollut vielä tuolloin omaa kirjastotaloa. Lumijoen kirjaston sielu oli vuosikymmenten ajan kirjastonhoitaja Elma Saarela. Saarela oli niin merkittävä pikkupaikkakunnan kirjastotoiminnalle, että kirjasto tunnettiin Lumijoella pitkään elmastona.

1990-luvun viimeisinä vuosina kirjasto alkoi siirtyä atk-aikaan. Kirjat siirrettiin atk-järjestelmään ja asiakkaat saivat uudet, viivakoodilla varustetut kirjastokortit. 2000-luvun alussa Lumijoki sai opetusministeriöltä myönteisen rahoituspäätöksen uutta kirjastorakennusta varten. Rakennushankkeen edetessä kuntaan perustettiin kirjastonjohtajan virka, jolloin Lumijoen kirjastoammatillinen henkilöstömäärä kaksinkertaistui. Uusi kirjastorakennus avattiin tammikuussa 2005. Tilaa rakennuksessa on noin 350 m², ja siellä on aikuisten- ja lastenosaston lisäksi myös käsikirjasto- ja lehtiosasto, luku- ja näyttelytilat sekä pieni huone esimerkiksi palaverien järjestämistä varten. Kirjasto nimettiin nimikilpailun perusteella Hiidenkiveksi.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

Uuden kirjastorakennuksen avaamisen myötä Lumijoen kirjastotoiminnassa tapahtui huima kehitys, kun lainaus nousi seuraavan vuoden aikana yli koko maan keskitason; Lumijoella tehtiin tuolloin 22,3 lainaa per asukas, kun koko maan keskiarvo oli 20,3. Syksyllä 2006 Lumijoen kirjasto palkittiinkin Pro Kirjasto -palkinnolla. Palkinnon tavoitteena oli antaa tunnustusta ja julkisuutta niille alan toimijoille, jotka aktiivisella kehitystyöllään olivat luoneet kannustavan esimerkin kirjastojen dynaamisuudesta ja kyvystä sopeutua tulevaisuuden haasteisiin.

Lumijoen kirjasto kuuluu yhdentoista Oulun ympäristökunnan muodostamaan Outi-kirjastokimppaan. Kimppaan kuuluvilla Outi-kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja lainaajarekisteri sekä yhteinen kirjastokortti.

Lähdeluettelo

  • Lakeuden Joutsen 18.10.2006
  • Rantalakeus 18.10.2006
  • Rantalakeus 7.4.1999
  • Rantalakeus 15.12.2004
  • Rantalakeus 15.10.2003
  • Seija-Leena Aittokallio & Jonna Jakkula: Kirjastonkäytön opetussuunnitelma esi- ja perusopetusikäisille Lumijoen kirjastossa. Opinnäytetyö. 2009.