Sivut

Historiaa

[Kuva: Kuusamon kirjasto]

Kuusamon kirjastolaitos on perustettu vuonna 1859. Perustajana oli silloisen Kuusamon kirkkoherran sijainen Anders Abraham Favorin.

Kuusamon kirjasto sai lahjoituksena 29 kirjateosta. Vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen lähetti kirjat ”Suomen kansan ystävät” -nimisen järjestön nimissä Pietarsaaresta Oulun Wiikko-Sanomain toimituksen kautta edelleen toimitettavaksi Kuusamoon.

Kirjasto sai varat siten, että jokainen seurakunnan asukas maksoi 3 kopeekkaa eli 12 penniä kirjaston hyväksi silloin, kun hän pääsi ensi kerran ripille. Kirjojen lainaaja joutui myös maksamaan kirjastolle 50 penniä vuosimaksua.

Vuonna 1876 kirjastossa oli 81 nidettä ja varoja kirjastolla oli 60 markkaa; lainauksia tehtiin 61 samana vuonna.

Kirjastonhoitajana toimi katekeetta Juho Vähäjärvi. Kirjasto toimi ensimmäiset kahdeksan vuotta Vähäjärven luona, ja sen hoidosta hänelle maksettiin 8 markan korvaus. Vuonna 1868 kuntakokous siirsi kirjastonhoidon uudelle lukkarille Juho Heikki Luomalle. Luoma kuoli vuonna 1888, ja uusi kirjastonhoitaja oli joku – kuka lieneekin?

Kuusamoon perustettiin lukuyhdistys vuonna 1876, perustajana oli väliajan saarnaaja Nils Johan Lukander. 1880-luvun päättyessä lukuyhdistyksen vetäjänä oli silloinen kansakoulunopettaja J. Björlin; hänen myös oletetaan olleen kirjastonhoitaja ja kirjaston sijainneen kansakoululla.

1900-luvun alussa kirjastohoitajana toimi katekeetta Aleksi Salovaara. Kirjasto sijaitsi hänen asuntotontillaan sijaitsevassa ”Pikkulassa”. Vuonna 1914 kirjasto järjestettiin uudelleen, ja se sai nimekseen Kuusamon kunnankirjasto. Vuonna 1919 Salovaaran talo siirtyi kunnan toimitaloksi, ja kunnan ainoaksi virkailijaksi valittiin samana vuonna Pekka Alavuotunki, josta tuli myös kirjastohoitaja. Kirjastoa säilytettiin kunnantalon vinttihuoneessa.

Vuosina 1924–44 kirjastonhoitajana toimi rouva Kersti Alavuotunki. Vuoteen 1939 mennessä perustettiin Kuusamoon kantakirjaston ja Virranniemen sivukirjaston lisäksi kuusi muuta piirikirjastoa: Suiningin, Määttälänvaaran, Vasaraperän, Soivion, Heikkilän, Kurvisen ja Paanajärven sivukirjastot.

Kantakirjasto tuhoutui sodassa vuonna 1944. Vuonna 1947 kantakirjasto ja piirikirjastot aloittivat toimintansa uudelleen kirjastonhoitaja Pellervo Koivusen johdolla. Vuonna 1955 piirikirjastoja oli neljätoista, ja vuonna 1957 niitä oli 17.

1957 kantakirjasto siirtyi Nilon koululle kirjastolle varta vasten rakennettuihin tiloihin. Huoneen pinta-ala oli 140 m², johon kuuluivat lainaus- ja lukusali sekä työ- ja varastohuoneet. Piirikirjastoja Kuusamossa oli eri puolilla pitäjää: Vuotungissa, Alakitkalla, Heikkilässä, Keskikitkalla, Hiltusessa, Kerolla, Kiitämällä, Kuoliossa, Kurvisessa, Käylässä, Lehdossa, Lämsässä, Poussussa, Soiviolla, Suiningissa, Vasaraperällä ja Virranniemellä.

Vuonna 1966 Kuusamon kirjastoon hankittiin kirjastoauto, joka oli Pohjois-Suomen ensimmäinen ja koko maan yhdestoista. Kirjastoauton hankkiminen merkitsi piirikirjastojen lakkauttamista. Vuonna 1967 piirikirjastoja oli 25, ja samana vuonna ne myös lakkautettiin. Kirjastoauto täytettiin suurelta osin lakkautettujen sivukirjastojen kirjoilla. Vuoden 1967 kesällä tyhjennettiin 19 sivukirjastoa; jäljelle jäivät Poussu, Käylä, Vuotunki, Heikkilä ja Liikanen sekä kaksi laitoskirjastoa. Kirjastoauto lähti liikennöimään ensi kerran syyskuussa 1967. Toinen kirjastoauto saatiin vuonna 1971. Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä hankittiin myös kolmas kirjastoauto.

Kuusamon pääkirjastorakennus

[Kuva: Kirjaston rakennustyömaa vuonna 1979]

Kuusamon kirjastotalo valmistui kevättalvella 1980. Sen on suunnnitellut arkkitehtitoimisto Marja ja Keijo Petäjä Ky Helsingistä. Kustannusarvio oli 4,8 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus noin 3,5 miljoonaa ja kalusteiden osuus 0,5 miljoonaa markkaa.

[Sisäkuva kirjastosta]

Kirjaston hyötypinta-ala on 1480 m², ja rakennuksen koko­nais­pinta-ala on 2195 m². Yleisötilat sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa ja ovat noin 740 m². Varsinainen 600 neliömetrin suuruinen kirjahalli koostuu lainaustoimistosta, aikuisten ja lasten lainausosastoista ja käsikirjastosta sekä aikakausilehtien lukutilasta. Musiikkiosasto on noin 90 m². Lisäksi toisessa kerroksessa on sanomalehtien lukusali ja työhuone/lähivarasto.

Toimisto- ja työskentelytilaa on 170 m² ensimmäisessä kerroksessa; lisäksi tässä kerroksessa on kirjastoautojen talli 183 m² ja talonmiehen asunto. Eteisaulassa on kulttuuritoimiston ja kirjaston yhteinen vitriini näyttelyjä varten. Kellarikerroksessa on 92 neliömetrin kirjavarasto, kaksi tutkijanhuonetta mikrofilminlukulaitteineen, väestönsuoja/lehtivarasto sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Käylän kirjasto

1950 Käylän piirikirjaston toiminta alkoi Homasen kaupan konttorissa, hoitajana Maija Homanen. Ensimmäinen kirjaston kartuntaluetteloon merkitty kirja oli Pieni tietosanakirja, ja ensimmäisen lainauskortin omistaja oli Vieno Homanen. Vuoden lopun tilaston mukaan kirjastossa oli 45 kirjaa, lainauksia oli tehty 86, ja lainaajia oli 29.

1959 Kirjaston hoitajaksi vaihtui Vieno Homanen.

1962 Suomeen tuli uusi kirjastolaki, joka sysäsi koko maassa kirjastot uuden kehityksen alkuun. Käylässä se muutti kirjaston nimityksen: entisestä piirikirjastosta tuli Käylän sivukirjasto.

1965 Vuosilainaus ylitti ensimmäistä kertaa tuhannen lainan rajan.

1967 Kirjastoon vaihtui hoitaja, mutta edelleen pysyttiin saman perheen piirissä: käyläläisiä palveli kirjastossa tästä alkaen Jukka Homanen. Vuosi 1967 oli Kuusamon kirjastossa suurten muutosten aikaa: perustettiin ja täytettiin ensimmäiset päävirat, ja kirjastoauto ilmestyi monen sivukyläläisen kotiportille.

1969 Käylän sivukirjasto siirtyi vuokratiloihin Ante Liikasen taloon. Kirjamäärä ylitti tuhannen niteen rajan, ja vuosilainaus oli ensimmäistä kertaa yli 2 000.

1974 Kirjasto siirtyi vuokratiloihin Leila Määtän talon yläkertaan.

1975 Vuosilainaus oli yli 3 000.

1976 Kirjamäärä oli yli 2 000.

1977 Kirjasto sai lisätilaa Leila Määtän talon yläkerrasta.

1980 Homasien aika Käylän kirjastossa päättyi: uudeksi hoitajaksi kirjastolle tuli Salme Mourujärvi. Vuosilainaus oli yli 4 000.

1981 Kirjasto siirtyi Leila Määtän talossa kerrosta alemmaksi entisen baarin tiloihin. Ensimmäistä kertaa olo tuntui lähes väljältä.

1983 Taas oli edessä kirjaston muutto. Nyt sijoituttiin vuokralle Sulo Mustosen taloon entisen postin tiloihin. Kirjamäärä oli kasvanut jo yli 3 000:een ja lainaus oli yli 6 000.

1985 Lainausjärjestelmäksi vanhan yksikorttijärjestelmän tilalle vaihdettiin Detroit, sama joka oli käytössä pääkirjastossa.

1987 Taas olivat valtakunnalliset säännöt muuttuneet. Käylän sivukirjastosta tuli niiden mukaan pelkästään Käylän kirjasto.

1988 Vuositilasto kertoi kävijämääräksi yli 4 000 ja lainaukseksi yli 8 000.

1990 Kirjasto sai lisätilaa Sulo Mustosen talosta, oma huone lastenosastolle. Vanhojen moneen kertaan kierrätettyjen hyllyjen tilalle Käylä sai kokonaan uudet ikiomat hyllyt. Lainaustiski tosin oli edelleen kierrätystavaraa. Mukaan tuli myös välttämätöntä tekniikkaa: kirjastoon hankittiin puhelin ja saatiin mahdollisuus kuunnella kirjastossa musiikkia. Vanhat luettelokortit poistettiin. Luetteloina tulivat käyttöön mikrokortit koko kirjaston aineistosta.

1993 Telmo-projektin paikallinen tietoverkko otettiin käyttöön myös Käylän kirjastossa. Kirjakokoelma oli karttunut jo yli 5 000 niteen.

1995 Modeemiyhteyden kautta oli mahdollisuus ottaa työkäytössä yhteys pääkirjaston ATK-järjestelmään.

1998 Lainaus ylitti 10 000. Kirjamäärien toimipistekohtainen tilastointi oli loppunut vuonna 1996, joten kaikki kirjat käsitettiin tästä lähtien koko kunnan yhteiseksi kokoelmaksi.

2000 Kirjaston ilme uusiutui: uusi lainaustiski paransi työergonomiaa, ja samalla lisättiin myös muuta kalustoa. Palvelun sujuvuuden kannalta suurin uudistus oli kannettavalla mikrolla hoidettava ATK-lainaus. Talon omistaja vaihtui. Uuden omistajan kanssa tehtiin vuokrasopimus.

2006 Käylän kirjasto lakkautettiin.

Kirjasto Naturpolis

[Kuva: opiskelijoita tietokoneiden ääressä]

Kirjasto Naturpolis on Kuusamon kaupunginkirjaston toimipiste Kuusamon ”campuksessa”, lukion tiloissa. Vuonna 2000 käyttöönotettu, arkkitehti Seppo Koutaniemen piirtämä lukiorakennus toimii monipuolisena oppimiskeskuksena. Tilojen suunnittelussa haluttiin ottaa huomioon myös opiskelijoiden kirjastopalvelut sekä tarve itsenäiseen työskentelyyn. Valoisa kirjastosali sijaitsee rakennuksessa keskeisellä paikalla, kahvio Sahramin naapurissa. Kirjasto Naturpolis avattiin yleisölle 2.4.2001.

Kirjasto Naturpoliksen kokoelman perustana olivat soveltuvin osin lukion ja ammatti-instituutin kirjastoihin hankitut kirjat. Uutta aineistoa hankitaan yhteistyössä oppilaitosten ja korkea-asteen koulutusprojektien kanssa. Kokoelman painopiste on selvästi tietokirjallisuudessa, mutta kirjastossa on myös kaunokirjallisuutta sekä pieni valikoima lehtiä. Kirjastosalissa (102,5 m²) on lukupaikkoja sekä Internet-yhteyksin ja monipuolisin ohjelmin varustettuja asiakastyöasemia. Lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden käytettävissä on viisi lukukammiota tietokoneineen.

[Kuva: Kirjasto Naturpolis] [Kuva: Sisäkuva kirjastosta]

Sivut