Lainakirjaston perustaminen
Vuonna 1887 laaditun perustamisasiakirjan mukaan aloitteen kirjaston perustamiseksi teki pastori Emil Viktor Carpen. Hän laati kolmen senaikaisen kunnallismiehen Matti Tuutun, Adolf Ellilän ja August Haltun kanssa sääntöehdotuksen lainakirjastolle.
Ensimmäinen johtosääntöehdotus oli juhlallinen. Siinä tulivat esille vielä nykyäänkin oleelliset periaatteet.
”Kirjaston tarkoituksena on lukuhalun ja yleisen valistuksen herättäminen ja ylläpitäminen erinomattain nuorisossa, joten siihen on tilattu ja edeskinpäin kuin varat myöntää tilataan parasta, sopivaa ja helppotajuista kirjallisuutta kaikilta kirjallisuuden aloilta”
Ohjesääntöehdotuksen mukaan varat kirjastolle aiottiin kerätä jokaiselta muuttokirjalta, seurakuntaan tai sieltä pois muutettaessa 50 penniä ja jokaiselta kuulutuskirjalta yksi markka, mikäli asianomaisella oli vara maksaa. Lainaus oli myös maksullista ja sakkorahoista, arpajaisista ja muista vapaaehtoisista lahjoituksista katsottiin saatavan lisää varoja kirjastolle. Säännösten mukaan kirjaston asiakas pääsi vakinaiseksi lainaajaksi maksettuaan vuosittain yhden markan tai kerrallaan 12 markkaa, jolloin hän oli lainausmaksuista kokonaan vapaa. Muussa tapauksessa lainausmaksu oli vähintään viisi penniä kirjalta viikossa. Kirjastoa ohjasi kuntakokouksen valitsema nelijäseninen johtokunta, johon valittiin ”kirjallisuutta rakastavia miehiä ja naisia”. Johtokunnan tuli valvoa, ettei kirjastoon hankita tai lahjoituksilla saada epäsiveellistä ja turmiollista kirjallisuutta.
Kuntakokous hyväksyi johtosääntöehdotuksen kokouksessaan 14.2.1887, jonka jälkeen se luettiin Kuivaniemen kirkossa. Lainakirjaston johtosääntö hyväksyttiin lääninhallituksessa. Muutosta siihen sai hakea Hänen Majesteetiltaan Keisarilta 90 päivän kuluessa. Viimeiseksi tämä asiakirja luettiin vielä tiedoksi Kuivaniemen kirkossa heinäkuun 10. päivänä 1887.
Lainakirjaston toiminta alkuaikoina
Aluksi kirjasto sijaitsi pappilassa. Ensimmäisenä kirjastonhoitajana toimi kirjastohankkeen alullepanija pastori Emil Viktor Carpen vuoteen 1896. Kirjastoa perustettaessa kokoelmaan kuului 132 kirjaa. Ne olivat pääosin uskonnollista kirjallisuutta, kuten siihen aikaan oli yleistä, ja hankittu kokoelmaan arpajaisrahoilla tai saatu lahjoituksina. Yleensäkin alkuaikoina kartunta oli pääosin satunnaisten lahjoitusten varassa, sillä määrärahoja kirjojen ostoon ei ollut.
Vuosina 1896–1911 kirjastoa hoiti työnsä ohella pastori Johan Walfrid Teräsvasara ent. Stålhammar, kunnes vuonna 1912 kirjasto siirrettiin Kuivaniemen kirkonkylän koululle. Opettaja Jenny Tasanen hoiti luokkahuoneeseen sijoitettua kirjastoa vuoteen 1928. Kansan kertoman mukaan säännöllisiä aukioloaikoja ei ollut, vaan kirjoja saattoi lainata aina silloin kun kirjastonhoitaja oli paikalla. Pöytäkirjoista ilmenee, että johtokunta päätti tilattavista kirjoista. Alkuajoilta on säilynyt mm. Kaswutarha-kirja rahwaalle: rahwaan hyödyksi (1860), Jesuksen Kristuksen elämäkerta ajan-järjestyksesti neljästä evangeliumista (1864), Huutavan ääni korwesta (1865), Lasten kaswatus aikaa ja ijankaikkisuutta warten (1885).
Kirjasto Rauman talossa 1929–1962
Vuonna 1929 kirjastonhoitajaksi valittiin Aili Rauma. Samaan aikaan kirjasto muutettiin hänen kotiinsa Rauman maalaistaloon, jossa kirjat sijoitettiin yksinomaan kirjastokäyttöön tarkoitettuun huoneeseen. Huone oli kooltaan 7,5 m². Kolmella seinällä oli ovi ja yhdellä seinällä ikkuna, joten kirjakaappien sijoittaminen oli hankalaa. Vain yksi henkilö pystyi kerrallaan asioimaan huoneessa. Lainausajat otettiin tällöin käyttöön. Kirjasto oli avoinna sunnuntaisin 2 tuntia ja yhtenä arkipäivänä 2 tuntia, yhteensä 4 tuntia viikossa.
Valtion kirjastotoiminnan alkaminen v. 1921 mahdollisti valtionavun saamisen kirjastoille. Vielä vuonna 1926 kunnissa puhuttiin ”avustuksista” kirjastoille, kunnan rahoitusosuus oli epäselvää. Kansankirjastolaki (valtionapulaki) annettiin 20. päivä huhtikuuta 1928. Tässä määriteltiin, että kunta saa vuotuista valtionapua 50 % kansankirjastonsa todellisista menoista. Ehtona tälle oli, että kunta käyttää kansankirjastonsa hyväksi vähintään yhden markan asukasta kohti. Muita ehtoja oli mm. kunnanvaltuuston vahvistamat säännöt ja kuusijäseninen johtokunta, vakinainen hoitaja ja lainauksen ilmaisuus. Epäsiveellistä tai muuten ala-arvoista kirjallisuutta ei tullut sallia.
Vaikka v. 1933 Kuivaniemen kirjaston johtokuntaa erityisesti kehotettiin hakemaan valtionapua, se hylkäsi tämän mahdollisuuden yksimielisesti. Sen sijaan avustusta kirjojen ostoon haettiin Kansanvalistusseuralta. Sitä saatiinkin kaksi kertaa. Viimein v. 1937 kirjaston johtokunta päätti hakea valtionapua ja sen saamiseksi kirjastotoiminta järjestettiin kirjastontarkastajan ohjeiden mukaan. Samana vuonna lainauksessa siirryttiin yksikorttijärjestelmään entisen kirjoihin merkitsemisen sijaan. Valtionavun piiriin pääseminen näkyi selvästi kokoelman karttumisessa. Kun vuonna 1933 kirjastossa oli vain 225 kirjaa, oli niitä kymmenen vuotta myöhemmin jo 590 nidettä.
Vuodesta 1933 lähtien lainaustoiminta on tilastoitu. Toimintakertomuksista näkyy, että vaikka kokoelma kasvoi, oli lainaus 1930–1950 luvuilla melko vähäistä, vain 1–3 % kunnan asukkaista lainasi kirjastosta. Alkuperäinen ohjesääntö oli voimassa useita vuosikymmeniä aina vuoteen 1942. Kirjastotarkastaja joutui monta kertaa kehottamaan ohjesäännön uudistamiseen. Johtosäännön uusimisen yhteydessä lainakirjaston nimi muutettiin kantakirjastoksi.
Kirjasto toimi Rauman talossa 33 vuotta. Kirjastolle etsittiin useaan otteeseen parempia tiloja. 1950- luvulla oli vireillä urheilu- ja kirjastotalohanke, ja siihen kerättiin jo lahjoituksina puutavaraa, mutta hanke kariutui asemakylän ja kirkonkylän väliseen riitaan. Sijoituspaikkaa ei saatu ratkaistuksi.
Kirjastotoiminta laajenee sivukylille
Jo vuonna 1912 oli Kuivaniemen Jokikylässä järjestetty raittiusseuran toimesta itsenäistä kirjastotoimintaa, mutta sitä kesti vain muutaman vuoden ajan.
1940-luvulla kirjaston johtokunta päätti perustaa lainausasemat neljälle kaukaisimmalle kylälle Oijärvelle, Jokikylään, Kontioahoon ja Koivuniemeen. Lainausasemat sijaitsivat kouluilla ja opettajat vastasivat lainauksesta. Aluksi lainausasemat saivat kymmenen kirjaa kerralla ja niitä vaihdettiin ajoittain.
Monta vuotta lainausasemat eivät tyydyttäneet lainaajia, vaan alettiin toivoa piirikirjastoja. Ensimmäiseksi perustettiin piirikirjastot Jokikylään (Hyryyn) 1943 ja Oijärvelle 1948, sitten Kontioahoon 1952 ja Ruoholaan 1957. Tällöin kunnassa oli kantakirjasto ja 4 piirikirjastoa. Alkuun piirikirjastoillakin oli omat kolmijäseniset johtokuntansa. Lakimääräinen valtionapu kattoi myös sivukirjastojen kustannuksista 50 % ja ylimääräinen valtionapu 20 %, kunnan osuudeksi jäi 30 %. Pakollinen menoerä oli palovakuutus. Uuden kirjastolain tultua voimaan 1962 johtokunnat lakkautettiin kaikista kirjastoista, ja tilalle tuli viisijäseninen kirjastolautakunta.
Sivukylien kouluille perustettujen toimipisteiden nimitys vaihteli aikojen kuluessa. Ne olivat joko lainausasemia, piirikirjastoja, sivukirjastoja tai siirtokirjakokoelmia ja avoinna 2–4 tuntia viikossa. 1970-luvun lopulla sivukirjastoja oli neljä. Lainaustoiminta oli melko vähäistä keskimäärin 1000–2000 lainaa vuosittain.
Sivukirjastojen hoitajina ovat toimineet Jokikylässä Kirsti Keskitalo, Julia Kaikkonen, Lauri Vilmi, Jaakko Poutanen, Paavo Arola, Eevi Hyry sekä Vilho Keski-Säntti (18 vuotta), Oijärvellä Hilja Soivuori (14 vuotta), Laura Höyhtyä, Eino Höyhtyä ja Aila Jaara (14 vuotta), Ruoholassa Eila Karen (11 vuotta), Pentti Soini, Pekka Siurua, Kaarina Ruotsalainen ja Raili Herva ja Kontioahossa Aino Walli, Tauno Puolakka, Kyllikki Leppänen ja Raili Herva (Kontioaho + Ruohola yhteensä 13 vuotta).
Kirjasto seurojen talolla 1962–1977
Vuoden 1960 alussa kantakirjaston johtokunta teki esityksen kirjaston siirtämisestä silloiselle kansalaiskoululle, mutta kansakouluntarkastajan lausuntoon perustuen kunnanhallitus antoi johtokunnalle tehtäväksi tiedustella kirjastotiloja muualta. Vuonna 1962 kirjasto pääsikin muuttamaan kirkonkylälle nuoriso- ja maamiesseurojen taloon yläkerran kerhohuoneeseen. Huone oli kooltaan 48 m², joten tila lisääntyi huomattavasti. Saatiin uusia hyllyjä, käsikirjasto lukupaikkoineen, tilattiin aikakausilehtiä luettavaksi. Kirjasto oli avoinna kolmena päivänä viikossa yhteensä 6 tuntia. Kulku yläkertaan kapeita ja jyrkkiä rappusia myöten oli hankalaa. Talvisin lämpötilan ajoittainen laskeminen pakkasrajoille lisäsi epämukavuutta. Vuonna 1963 kokoelmaan kuului jo 4594 kirjaa ja 10 % kuntalaisista lainasi kirjastosta yhteensä 5176 kirjaa.
Vuonna 1964 johtosääntö uusittiin uuden kirjastolain sisältöä vastaavaksi. Kouluhallitus vahvisti johtosäännön 15.4.1965. Kantakirjaston johtokunnan sijaan tuli kirjastolautakunta. Kantakirjasto muuttui pääkirjastoksi ja piirikirjastot sivukirjastoiksi. Kuivaniemen keskeinen kulttuurivaikuttaja opettaja J. E. Laitinen toimi johtokunnassa ja edelleen sitä seuranneessa kirjastolautakunnassa yhteensä 49 vuotta, suurimman osan ajasta puheenjohtajana. Hänen jälkeensä kirjastolautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Helvi Koivuniemi (vuosina 1970–1980).
Aili Rauma toimi sivutoimisena kunnankirjastonhoitajana vuoteen 1966, yhteensä 37 vuotta. Hänen jälkeensä toimeen valittiin Inkeri Vakkuri.
Vuoden 1973 alusta alkaen kirjastolautakunnan päätöksen mukaan pääkirjasto oli talvisin avoinna 10 tuntia viikossa ja kesäisin 5 tuntia. Aukioloajan lisääntyminen vilkastutti kirjastonkäyttöä. Vuoden 1973 tilaston mukaan aineistomäärä oli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kuntalaisista 20 % käytti kirjastoa ja lainoja oli yhteensä 19563.
Pääkirjasto tarvitsi kipeästi paremman ja käytännöllisemmän toimitilan. Kirjastolautakunta oli useasti tehnytkin ehdotuksia huoneistotilanteen korjaamiseksi ja kirjaston saamiseksi yläasteen koululle, missä se voisi paremmin palvella myös koululaisia. Vinttihuoneen vuokraa korotettiin useaan otteeseen, mutta vuonna 1976 tehtyä vuokrankorotusesitystä 120 markasta 500 markkaan kuukaudessa kunta ei ollut valmis maksamaan. Tässä ”pakkotilanteessa” kirjasto sai uuden 59 neliömetrin toimitilan yläasteen koululta oppilastöiden varastosta. Vuoden 1977 alkupuolella toiminta seurojen talolla päättyi.
Kirjasto koululle 1977
1.8.1977 pääkirjasto aloitti toimintansa koulun kellarikerroksessa. Muutto seurojentalon vintiltä yläasteen yhteyteen koululle toi kirjaston keskeisemmälle paikalle ja oppilaille käytettäväksi koulupäivän aikana. Kunnanhallituksen päätöksellä järjestettiin muuton kunniaksi juhlakokous ja kahvitilaisuus kutsutuille luottamushenkilöille ja virkamiehille. Aukiolotunteja lisättiin 15 tuntiin viikossa ja lainauksessa otettiin käyttöön Detroit-järjestelmä. Samalla pääkirjasto sai käyttöönsä oman puhelimen. Kirjaston täyttäessä 90 vuotta oli pääkirjastossa 6224 kirjaa ja sivukirjastoissa 6223 kirjaa. Lainausmäärät kasvoivat kirjaston asetuttua koululle. Kuntalaisista 32.7 % lainasi yhteensä 36368 lainaa. Vuoden 1979 alusta aloitettiin AV-aineiston lainaus kunnanhallituksen siunaamana. Ensimmäisiä lainattavia olivat kielikasetit.
Tällöin kirjastolautakunnan puheenjohtajana oli Helvi Koivuniemi ja muita jäseniä olivat Seija Tikkanen, Aini K. Höyhtyä, Esko Vääräkangas ja Maritta Sanaksenaho. Helvi Koivuniemeä seurasi puheenjohtajana Seija Tikkanen (vuosina 1981–1988) ja hänen jälkeensä Maritta Sanaksenaho (vuosina 1989–1992) kirjastolautakunnan lakkauttamiseen saakka.
Johtosääntöön tehtiin välillä korjauksia, mutta vasta 25.7.1979 laadittiin seuraava ohjesääntö, joka vahvistettiin 18.3.1980 kunnanvaltuustossa. Lääninhallituksen kirjastotoimesta vastaava tarkastaja Ulla Kukko totesi tarkastuksensa yhteydessä pääkirjaston akuutin tilantarpeen, joka käsiteltiin 1.9.1981 kirjastolautakunnassa. Samalla tehtiin kunnanhallitukselle esitys päätoimisen kunnankirjastonhoitajan viran perustamisesta. Tämä hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1.3.1982 alkaen. Aukiolotunteja lisättiin 20 tuntiin viikossa. Koulu luovutti kirjastolle lisätilaa vähän kerrallaan, sitä oli 122 m² eli tuplaten lähtötilanteeseen verrattuna. Aukioloajan lisääntymisen myötä kirjastolle saatiin myös työllisyysvaroin palkattuna aputyövoimaa.
Uuden 1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain seurauksena lääninhallituksen vahvistama kirjasto-ohjesääntö korvattiin kunnanvaltuuston hyväksymällä kirjastotoimen johtosäännöllä. Se oli kirjastolautakunnassa käsiteltävänä 26.5.1987. Sivukirjastot muuttuivat lainausasemiksi ja kunnankirjastonhoitaja kirjastonjohtajaksi. Sivuvirkaisista sivukirjastonhoitajista tuli sivuvirkaisia kirjastovirkailijoita.
Vuonna 1986 kunnanvaltuusto käsitteli kirjastolautakunnan esitystä kirjastotalon rakentamiseksi kunnanviraston yhteyteen suunnitelmakaudella 1987–1991, hankkeen edistämiseksi nimettiin suunnitteluryhmä. 1.8.1988 kirjastoon perustettiin osa-aikainen kirjastovirkailijan virka (20 tuntia/viikko). Kirjastolautakunta vahvisti kotiseutukokoelman keräysperiaatteet ja aineiston keruu aloitettiin. Aineistolainoja oli kaikkiaan 46629 lainaa eli 19 lainaa/asukas. 27.3.1988 juhlittiin 100-vuotiasta kirjastoa. Juhlassa jaettiin ansioituneille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille Suomen Kirjastoseuran ansiomerkkejä. Videolainaus aloitettiin 1989. Kaukolainaus lisääntyi.
Kunnanviraston rakentamishanke jäi tällöin toteutumatta. Vuonna 1989 Kuivaniemen kunta haki kirjaston rakentamislupaa korjausrakentamiseen, kirjaston laajentamiseen koululle. Olavi Ylipahkalan arkkitehtitoimistossa laadittiin tiukan budjetin piirustukset remontin pohjaksi, jossa kirjaston hyötypinta-alaksi tuli 250 m². Lisätilaa saatiin koulun metalliluokasta, joka siirtyi piharakennukseen.
Kolmen kunnan yhteinen kirjastoauto korvaa sivukirjastot
2.4.1979 päivätyllä kirjeellä Simon kunnanhallitus esitti Kuivaniemen kunnanhallitukselle yhteisen kirjastoauton hankkimista. Hankkeeseen päätettiin kysyä mukaan myös muita naapurikuntia. Vuonna 1982 Ii, Kuivaniemi ja Yli-Ii panivatkin vireille kolmen kunnan yhteisen kirjastoautohankkeen Simon luopuessa yhteistyöstä. Toive kirjastoautosta toteutui kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun 2.5.1991 Akseliksi nimetty kirjastoauto aloitti liikennöintinsä haja-asutusalueiden asukkaiden kirjastopalveluiden tarjoajana. Kustannusten jako määriteltiin kolmen kunnan yhteisellä sopimuksella. Auton kotitalli rakennettiin Yli-Iin kirjaston yhteyteen. Aluksi kokoelma koottiin kuntien lakkautettavien toimipisteiden kirjoista, mukaan mahtui noin 4000 kirjaa. Pysäkkejä kolmen kunnan alueella oli 156, ja auto liikennöi aamusta iltaan kahden kuljettajan voimin. Kouluille varattiin pisimmät pysäkkiajat. Lainaus hoidettiin Detroit-järjestelmällä. Vuonna 1998 siirryttiin ATK-lainaukseen K3000 järjestelmällä. Kirjastoautonkuljettaja-virkailijoina ovat toimineet mm. Eero Manninen, Esa Väätäjä, Solja Puurunen, Aarno Lalli, Markku Puolakka, Jouni Pääkkölä, Tapio Kyrönniemi, Jarmo Srömberg ja Anne Riepula.
Kuivaniemessä lakkautettiin sivutoimipisteistä: Ruohola/Kontioaho 21.12.1990 ja Jokikylä 28.2.1991. Oijärven lainausasema kunnankirjaston toimipisteenä lakkautettiin vasta vuoden 1997 lopussa ja kirjat luovutettiin kyläkirjastoon. Siitä lähtien kyläläiset ovat omatoimisesti hoitaneet kirjastoa. Se on toiminut näihin päiviin asti, tosin paikkaa on välillä vaihdettu.
14 vuoden ikäisenä Akseli korvattiin uudella samannimisellä kirjastoautolla. Heinäkuussa 2005 upouusi auto pääsi aloittamaan liikennöintinsä. Auton kyljessä juoksee nyt iiläisen Heidi Sipilän suunnittelema lemmikki. Kirjastoauton pysäkkikoulujen oppilaiden lukuharrastuksen innostamiseksi on OPM:n avustuksella vuodesta 2004 lähtien järjestetty lukuvinkkausprojekteja. Niistä ensimmäinen oli ”Akselin aivastus” vanhan Akselin aikana. Sitä seurasivat ”Akselin vinkkaus” - jatkoprojekti, ”Lentävä kirja-arkku” ja ”Syväsukellus kirjaan”. Niiden tiimoilta kirjavinkkari kiersi kouluilla tartuttamassa lukuintoa Akselin lapsiasiakkaisiin.
Kirjasto avarampiin tiloihin 1993 ja siirtyminen tietokoneaikaan
8.3.1993 juotiin Kuivaniemen uudistuneen pääkirjaston avajaiskahveja ja juhlittiin kaksinkertaiseksi kasvaneita tiloja. Laajennuksen yhteydessä saatiin kauan kaivatut musiikinkuuntelutilat ja lapsille paikkoja satujen kuunteluun. Cd-levyjen hankinta oli aloitettu jo ennakoivasti, joten peruskokoelma kuuntelua varten oli olemassa. Päivittäisten toimien helpottamiseksi tuli yhdistetty varasto/toimisto/ sosiaalitila. Kirjastonjohtaja sai pienen työhuoneen. Lainauksen hallittavuuden parantamiseksi hankittiin Pro Libris- kirjastojärjestelmä ja aineiston rekisteröiminen atk:lle aloitettiin. Atk-lainaus otettiin käyttöön vuonna 1995. Samaan aikaan aukiolotunteja lisättiin 28 tuntiin viikossa. Laajemmissa tiloissa järjestettiin satutunteja kahden viikon välein sekä pidettiin taidenäyttelyitä. Poistokirjoja myytiin pitäjänmarkkinoilla ja lukuviikolla.
Vuoden 1996 lopussa allekirjoitettiin sopimus siirtymisestä Akateemisen tietopalvelun K3000-kirjastojärjestelmään, jonka Web-kirjasto mahdollisti ajantasaisen, interaktiivisen Internet-käyttöliittymän aineistojen selailemiseksi. Web-kimpassa oli alun perin mukana 5 kirjastoa Oulun läänistä ja 6 kirjastoa Lapin läänistä. Pikkuhiljaa myös aineisto monipuolistui. Vuoden 1997 lopussa musiikkiaineistoa oli 300, äänikirjoja 270, videoita 340 ja kielikursseja 74. AV-lainoja kaikista lainoista oli 10,9 %. Vuonna 2002 siirryttiin kehittyneempään ATP Origo- kirjastojärjestelmään ja Web Origon Karpalo-kimppaan. Atk- hankkeisiin saatiin OPM:n rahoitusavustusta. Vuonna 2002 kirjastoon saatiin asiakasinternet.
Inkeri Vakkurin läksiäisjuhlaa vietettiin 28.2.2003, jolloin hän oli toiminut yhteensä 37,5 vuotta kirjastohoitajana ensin osa-aikaisena ja sitten kokoaikaisena. Inkerin jälkeen kirjastonjohtajan tehtäviä hoiti viransijaisena Arja Kekäläinen siihen saakka kun Riitta Heinineva valittiin kirjastonjohtajaksi Kuivaniemeen 1.6.2004 alkaen. 4.10.2004 kirjastovirkailijan työnkuvaa muutettiin sivistyslautakunnan päätöksellä siten, että 80 % oli kirjastovirkailijan ja 20 % koulusihteerin töitä. Lisäksi vuonna 2005 kulttuuritoimi siirrettiin kirjaston hoidettavaksi.
Vuosi | Aineisto | Asukasluku | Lainaajat | % asukkaista | Lainaus |
---|---|---|---|---|---|
Vuoden1993 lukuihin sisältyy pääkirjaston lisäksi vielä Oijärven lainausasema ja kirjasto-auto, vuoden 2003 lukuihin pääkirjasto ja kirjastoauto. | |||||
1933 | 225 | 3176 | 45 | 1,4 | 160 |
1943 | 590 | 3506 | 111 | 3,1 | 1221 |
1953 | 1075 | 3642 | 107 | 2,9 | 1578 |
1963 | 4594 | 3478 | 377 | 10,8 | 5176 |
1973 | 10400 | 2928 | 610 | 20,8 | 19563 |
1983 | 17745 | 2517 | 818 | 32,49 | 37866 |
1993 | 27898 | 2338 | 1106 | 47,3 | 50753 |
2003 | 34886 | 2072 | 984 | 47,4 | 47990 |
Kuivaniemen kirjasto Kuivaniemi-talolle 2007
Iin ja Kuivaniemen kunnat yhdistyivät vuoden 2007 alusta Iin kunnaksi. Kuivaniemen kunnankirjastosta tuli Iin kunnan lähikirjasto. Tyhjilleen jääneeseen kunnanvirastoon Kuivaniemi-talolle saneerattiin kirjastolle avara ja viihtyisä 335 m²:n toimitila. Kirjasto pääsi entisen kunnan keskustaan, minkä aikuisväestö on ottanut ilolla vastaan. Koululaisille taas kirjaston saavutettavuus huononi. Lehtisali on monikäyttöinen. Siinä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia, kuten satutunteja, kirjailijavierailuja, konsertteja ja näyttelyjä. Kirjastojärjestelmä jouduttiin muutoksen seurauksena vaihtamaan Pallas Proksi. Karpalo-kimppa muuttui Oulun ympäristökuntien Outi-kimpaksi, joten myös lähimmät yhteistyökumppanit vaihtuivat. Riitta Heinineva toimii kirjastonhoitajana ja Anne Riepula kirjastosihteerinä Iin kirjastotiimissä toimipaikkanaan Kuivaniemen kirjasto. Anne Riepula ajaa lisäksi tarvittaessa Jarmo Strömbergin sijaisena kirjastoauto Akselia. Vuoden 2011 alusta Iin kirjastolaitos on liitetty osaksi kunnallista liikelaitosta Ii-instituuttia.
Lähdeluettelo
- Inkeri Vakkurin opinnäytetyönä laatima Kuivaniemen kunnan kirjastolaitoksen historiikki (1979)
- Inkeri Vakkurin haastattelut
- Toimintakertomukset ja pöytäkirjat