[Kuva kirjaston lainaustiskistä]

Vs. lukkarina vuosina 1856–1861 toiminut Pietari Päivärinta innosti vuonna 1860 alavieskalaiset keräämään varoja kansan lukuhalun ja -mahdollisuuksien parantamiseksi. Keräyksen tuotosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta luultavaa on, että yleisön lainattavaksi saatiin ainoastaan muutamia kirjoja. Alavieskan kirjaston virallinen syntymä ajoittuukin vasta vuoteen 1881, kun kunnan vuonna 1880 tekemä päätös kirjaston perustamisesta sai vahvistuksen. Samalla kirjastolle laadittiin säännöstö. Kirjastoasioista huolehti viisijäseninen toimikunta. Kokoelmiin kuului 151 kirjaa, joita kirjastonhoitaja säilytti kotonaan. Kokoelmia kartutettiin rahatilanteen mukaan. Lainausmaksujen riittämättömyyden vuoksi kirjasto sai määrärahoja kunnan koira- ja viinaverorahoista ainakin vuosina 1909 ja 1919. Kirjoja saatiin 1900-luvun alussa lahjoituksina mm. Kansanvalistusseuralta.

Osa väestöstä ei pitänyt kirjastoa tarpeellisena. Vuonna 1886 kuntakokoukselle tehtiin jopa aloite kirjaston lopettamisesta. Lainaajien määrä kasvoi kuitenkin vähitellen, ja vuonna 1908 perustettiin Käännänkylälle oma kirjasto. Kähtävä, Somero ja Taluskylä saivat kirjastonsa vuonna 1920. Myöhemmin perustettiin sivukirjastot myös Jukulaiselle ja Saarenkylälle. Vuonna 1925 Alavieskan kunnan kantakirjastolle hyväksyttiin valtion kirjastotoimikunnan malliohjesääntöjen mukaiset ohjesäännöt. Samalla hyväksyttiin ohjesäännöt myös eri kyläkunnissa toimiville piirikirjastoille.

[Kuva lastenosastolta]

Alkuvuosien kirjastonhoitajat Jutilan veljekset myös sitoivat kirjoja. Yksi pitkäaikaisimmista hoitajista oli Hilma Murto vuosina 1925–1945. Myöhemmin kirjastoa ovat hoitaneet Antti Koskela, Aleksanteri Takkunen, Eila Kangas, Eila Malinen, Mirjam Koponen, Salme Raasakka, Elsa Väänänen-Soronen, Kalevi ja Raili Huikari, Helvi Mehtätalo, Leena Kääntä ja vuodesta 1969 Helvi Kuismin.

[Kuva: Hugo Kähtävän puuveistos]
Hugo Kähtävän puuveistos Alavieskan kirjastossa.

Alkuaikoina kirjastonhoitaja säilytti kirjaston kokoelmia kotonaan. Hoitajan vaihtuessa muuttui myös kirjaston osoite. Ensimmäiset omat tilansa Alavieskan kunnan pääkirjasto sai vuonna 1953. Tällöin valmistui kirkonkylän uusi koulu, jonne oli varattu tilat myös kirjastolle. Taluskylä, Somero ja Kähtävä saivat 1950-luvulla ja Käännänkylä 1960-luvulla uudet koulurakennukset ja samalla tilat kirjastoilleen. Jukulaisen ja Saaren sivukirjastot toimivat luokkahuoneissa. Viimeksi mainittujen koulujen lakkauttamisen jälkeen kylien kirjastoille kunnostettiin tilat tyhjiksi jääneille kouluille.

[Kuva: kirjasto koulun yhteydessä]
Kirjasto sijaitsi peruskoulun yhteydessä vuosina 1967–2001.

Koska pääkirjasto kehittyi ja laajeni nopeasti, sille varattiin uudet, suuremmat tilat rakennettavasta keski- ja kansalaiskoulun rakennuksesta. Näihin noin 100 neliömetrin tiloihin kirjasto muutti vuonna 1967. Tilat kasvoivat yli 120 neliöllä vuosien 1985 ja 1994 laajennuksissa. Jälkimmäisen laajennuksen yhteydessä mahdollistui näyttelyiden järjestäminen kirjastossa. Myös Someron ja Taluskylän kirjastot saivat kunnostetut ja nykyaikaiset tilat 1980-luvun lopulla kouluremonteissa.

Kirjastolle oli suunniteltu uusia tiloja liikuntasalin yhteyteen jo 1980-luvulla. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin. Uusien tilojen rakentamista esitettiin kunnan 5-vuotissuunnitelmaan vuonna 1992, mutta tarkemmat suunnitelmat ja päätökset tehtiin vasta vuonna 1997. Talon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta. Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2001; pääurakasta vastasi Rakennusliike Sorvoja Ky. Harjannostajaiset järjestettiin 15. lokakuuta ja käyttöönottokatselmus 29. marraskuuta. Kirjaston pinta-alaksi tuli 460 ja sen yhteydessä olevan johtokeskuksen 100 neliömetriä. Kirjastotalo avattiin joulukuussa 2001. Viralliset vihkiäiset olivat huhtikuussa 2002. Saman vuoden heinäkuussa kirjastotalon piha-alueella paljastettiin Äiti-patsas.

[Kuva kirjaston lukusalista] [Ulkokuva kirjastosta]
[Kuva: Äiti-patsas]
Kirjaston edessä on Äiti-patsas Alavieskassa vietetyn Suomen ensimmäisen äitienpäiväjuhlan muistoksi.

Tilojen ja kokoelmien kasvu heijastui kirjastonhoitajan työmäärään. Virka muuttui päätoimiseksi vuonna 1980 ja virkanimike kirjastotoimenjohtajaksi seitsemän vuotta myöhemmin. Ensimmäinen kirjastovirkailijan virka perustettiin vuonna 1984 ja toinen vuonna 1991. Tuolloin sivukirjastojen hoitovastuu siirtyi sivutoimisilta hoitajilta kirjastovirkailijoille. Vuoden 1987 uusi kirjastolaki muutti sivukirjastot lainausasemiksi ja Jukulaisen ja Saaren sivukirjastot pääkirjastoon kuuluviksi siirtokokoelmiksi. Siirtokokoelmat lakkautettiin 2000-luvun alussa, Jukulainen vuonna 2000 ja Saari 2003. Sopimus liittymisestä Tiekkö-yhteistyöhön tehtiin vuonna 1997. ATK-lainaus alkoi pääkirjastossa 1998 ja Kähtävän, Käännän, Someronkylän ja Taluskylän lainausasemilla vuonna 2000.