Elinkeinoelämän edistämiseen panostaa jokainen kunta. Kestilän päättäjät ovat vuosikymmenten myötä joutuneet ongelmaa pohtimaan moneen kertaan. Pienen ja vähävaraisen kunnan omat mahdollisuudet elinkeinoelämän elvyttämiseen ovat rajalliset. Veroäyrikertymä ei riitä, ja lisää tuloja kunnan kassaan saadaan vain uusien työpaikkojen avulla. Yrittäjiin kunta on suhtautunut myönteisesti: työttömyyden kourissa ja talouden ahdingoissa kamppaillut kunta arvostaa yritystoimintaa ja sen myötä syntyviä työpaikkoja.

Teollistamiseen ei turhaan panostettu

Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan saamiseen pitäjään on panostettu. Haavekuvaksi on todettu suuren valtakunnallisen teollisuuslaitoksen paikkakunnalle saaminen. Puunjalostus on pitäjän omaan raaka-aineeseen perustuvana kiinnostanut kestisiä. Taloteollisuus- ja sahaustoiminta käynnistyi voimakkaana 1970-luvun lopulla. Ekotalo Oy:n tulo kuntaan toi kymmenille kipeästi kaivattua työtä, ja työpaikkojen antamat tulot heijastuivat kerrannaisvaikutuksina koko pitäjään. Uusia yrityksiä perustettiin, työpaikkoja luotiin. Rakentaminen oli ennätyksellinen vilkasta. Rivitaloja ja omakotitaloja syntyi niin taajamaan kuin sivukylillekin ripeässä tahdissa. Kestilän taajama koki muodonmuutoksen, jossa vanhan kylämiljöön kuva uudenaikaistui onnistuneella tavalla.

Kunnan osuus teollistamisessa ja työpaikkojen luomisessa oli ratkaiseva: kunta takasi lainoja ja rakennutti teollisuushalleja. Yrityksen vaikeudet heijastuivat kunnantoimistolle, jossa valtuusto tai kunnanhallitus usein joutui pohtimaan miljoonaluokan rahoitusasioita. Huoli työpaikoista oli etusijalla raskaita päätöksiä tehtäessä. Päättäjät joutuivat joskus kuulemaan kovaakin arvostelua päätöksistään.

Kerrannaisvaikutukset olivat huomattavat

Teollistamiseen ja työpaikkoihin tehdyt uhraukset eivät olleet turhia. Kestilän väkiluvun ja taajaman kehitys antoivat perustan kuntalaisten palvelujen parantamiseen. Ilman vireää elinkeinoelämän kehitystä ei kunta olisi todennäköisesti myöskään maatalousoppilaitosta saanut. Oman yläasteen vakinaistaminen oli vireästi kehittyvälle kunnalle helpompaa, kuin se olisi ollut näivettyvälle pitäjälle. – Yksituumaisuus on elinkeinoelämän kehittämisen perusedellytys: Kestilän päättäjät tekivät vaikeatkin ratkaisut yksimielisesti. Vastuu on kannettu esimerkillisellä tavalla, vaikka se ei olekaan ollut helppoa.

Maatalousoppilaitoksesta avovankilaksi valtiovallan avulla

Kestilällä on aina ollut esimerkilliset yhteydet myös valtiovaltaan ja sen edustajiin. Mm. koulutoimessa yhteydet ovat tuottaneet tulosta moneen kertaan vuosien saatossa. Kestilän maatalousoppilaitos toimii nykyään avovankilana. Lyhyen aikaa se ehti olla kunnan ensimmäisenä keskiasteen oppilaitoksena. Maatalousoppilaitoksen perustamishistoria on monivaiheinen; se on hyvä esimerkki onnistuneen yhteistyön tuloksesta. Maatalousopetus käynnistyi Kestilässä väliaikaisena maamieskouluna kesällä 1980. Koulu toimi Kainuun Osuusmeijerin saneeraamissa vanhan meijerin tiloissa. KOM saneerasi tilat maamieskoululle omalla kustannuksellaan. Ruukin maatalousoppilaitoksen alaisena toiminut va. maamieskoulu ehti antaa monelle alueen nuorelle perusvalmiudet maanviljelijän ammattiin.

Perustamislupa heinäkuussa 1983

Kunnan uutterien toimenpiteiden ja monien yhteydenottojen ansiosta myönsi valtioneuvosto perustamisluvan oppilaitokselle. Kestilän kunnallinen maatalousoppilaitos perustettiin heinäkuussa 1983. Päätös oli merkittävä, ja sen kunniaksi nostettiin siniristilippu kunnanviraston lipputankoon. Maatalousoppilaitoksen rakentamishanke kesti vuoteen 1987 saakka, jolloin oppilaitos vihittiin käyttöön kokonaisuudessaan. Oppilaitosta suunniteltaessa näytti peruselinkeinomme tulevaisuus valoisalta, mutta maataloustuotannon rajoittaminen muutti tilanteen yllättäen. Kukaan ei sitä tuolloin osannut ennustaa, jälkikäteen tosin löytyi paljonkin sanojia. Kestilän kunnan talous ei olisi kestänyt elinkeinoelämän tukemisesta ja oppilaitoksen rakentamisesta aiheutuneita taloudellisia rasitteita. Ratkaisun löytämiseksi käännyttiin valtiovallan puoleen.

Avovankilasta kiitos valtiolle

Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö toteuttivat yhteistoimin mielekkään ratkaisun: oppilaitoksesta tehtiin avovankila. Koulutustoiminta jatkuu edelleen, vaikka koulutettavien joukko onkin vaihtunut. Valtioneuvostolle kunta antaa tunnustuksen asioiden joustavasta ja hyvästä hoidosta: ratkaisu oli kaikkien kannalta paras mahdollinen. Mittava investointi ja ajanmukaiset koulutustilat saatiin tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kestilälle avovankila on arvokas laitos, ja kunta haluaa kaikin taivoin olla edistämässä sen toimintaa.