Kunnan itsenäisyyttä uhattiin ensi kertaa pienkuntakomitean mietinnön pohjalta vuonna 1965. Maalaiskuntien liitto kysyi kunnan lausuntoa kuntien yhdistämisestä. Kestisten vastaus oli yksiselitteinen: itsenäisenä jatketaan. Yhdistämistä ei kannata tehdä, koska etäisyydet ja liikenneyhteydet ovat Siikalatvan alueella hankalat. Yhdistämisen ei todettu myöskään tuovan helpotusta korkeaan äyrin hintaan.

Kunnat pakolla yhteen – mihin keskus?

Oulun läänin kuntauudistustoimikunta asetti kesällä 1968 Kestilän keskuspaikaksi Siikalatvan alueelle ja kannatti kuntien yhdistämistä. Perusteena oli Kestilän asukasmäärä ja kehittyneempi taajama kuin muissa alueen kunnissa. Liikenneyhteyksiltään toimikunta myönsi Pulkkilan sijainnin paremmaksi. Oulun lääninhallitus piti Pulkkilaa parempana keskuspaikkana; Kestilän se katsoi maantieteellisesti syrjäiseksi koko aluetta tarkasteltaessa. Kestilän kunnanvaltuusto esitti, että Kestilä säilyisi edelleen itsenäisenä. Jos kuntia täytyy yhdistellä, yhdistettäkööt muut siikalatvan kunnat toisiinsa. Pakkoliitosta kunta ei hyväksynyt: neljän köyhän yhdistämisestä ei taloudellinen tilanne kohennu kenelläkään.

Kestilää pidettiin parhaana keskuspaikkana, koska Pulkkila on liian lähellä Haapavettä. Osuuskauppa Siikalatvan laaja toiminta-alue, jossa Kestilä on keskuspaikkana, oli myös kunnan mielestä esimerkki muullekin yhteistyölle. Lääninhallitus totesi kuntauudistustoimikunnan lausunnon mukaisesti kesällä 1969 Kestilän yhteistoiminta-alueen kunnista parhaaksi keskukseksi. Tosin ero Pulkkilaan ei ollut suuri.

Kestilä itsenäisenä – muut yhteen?

Ellei neljää kuntaa pystytä yhdistämään, tulisi Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä yhdistää yhdeksi kunnaksi. Keskuspaikkana paras olisi Piippola. Kantaansa lääninhallitus perusteli valtioneuvoston päätöksellä, jolla Siikalatvan alueen lääkäreiden asuinpaikaksi määrättiin Piippola. Piippolan (yhdistettyjen kuntien) yhteistoiminta-alueen keskuspaikaksi lääninhallitus asetti lausunnossaan Kestilän. Kestiset kannattivat omassa lausunnossaan edelleen neljän kunnan yhteistoiminta-aluetta keskuspaikkana Kestilä. Pääpaino on pantava asutuksen jakautumiselle. Maanteitä voidaan aina rakentaa uusia, totesi valtuusto. Jos kolme muuta kuntaa yhdistetään, olisi Kestilän mielestä Tavastkengän kylän Kestilään liittäminen perusteltua asiointiyhteyksien vuoksi. Kestilä esitti myös valtion virastoista sairasvakuutustoimiston ja kansaneläkelaitoksen piiritoimiston siirtämistä Kestilään.

Sarjala ja Eskola antoivat tukea

Kylmän suihkun kestisille antoi Helsingissä kokoontunut kuntauudistuksen neuvottelukunta. Se esitti neljän kunnan yhdistämistä ja keskuspaikaksi Pulkkilaa. Pulkkilan eduksi luettiin valtion virastojen ja alueen ainoan lukion sijoittuminen sinne; liikenneyhteydet katsottiin myös alueen parhaimmiksi Pulkkilasta. Neuvottelukunnan jäsenistä Wiljam Sarjala ja Aarne Eskola jättivät eriävän mielipiteen: he pitivät yhteistoimintavaihtoehtoa parempana kuin pakkoliitoksia. Kestilän valtuusto sai eriävistä mielipiteistä tukea ja viittasi lopullisessa lausunnoissaan niihin. Kuntien yhdistämistä pakolla Kestilä vastusti loppuun saakka.

Itsenäisyys säilyi kovan työn tuloksena

Kuntauudistushanke jätti alueelle vuosiksi syvät arvet. Kuntien yhteistyölle se loi tarpeettomia esteitä ja jyrkkiä vastakkain asetteluja. Siikalatvan alueen onneksi pakkoliitokset haudattiin Helsingin viraston hyllyille mappeihin. Tosin ne jälkeenpäinkin silloin tällöin kummittelivat erilaisissa yhteyksissä, mutta pahoja vahinkoja ne eivät enää aikaansaaneet. Kuntauudistusta viritelleet eivät antaneet kunnalliselle itsehallinnolle ja päätöksenteolle mitään arvoa. Kuntalaiset kokevat kotikuntansa tärkeäksi, yhtä tärkeäksi kuin oman valtion maailmassa.

Taistelu kunnan itsenäisyydestä kesti vuosia, mutta sen lopputulos osoitti kamppailun kannattaneen. Hopeoiduin lusikoin koristetut vaakunakilvet ovat edelleen itsenäisen Kestilän rajoilla.

Siikalatvan kuntien yhteistyö edistynyt

Yhteistyö kuntien kesken on tärkeää. Siikalatvan alueen yhteistyöstä hyvä esimerkki on Siikalatvan kansanterveystyön kuntainliitto. Jokaiseen kuntaan hankittiin sen avulla hyvät terveydenhoitopalvelut, joihin yhteistyöllä saatiin tuntuvaa valtion tukea. Terveydenhuollon palvelut hajautettiin – palvelujen saaminen jokaiseen kuntaan oli yhteistyön edellytys päättäjien ja heidän edustamiensa kuntalaisten mielestä. Kuntainliiton hallinto on tehtävänsä hoitanut alueen parhaaksi. Tehtävä ei ole ollut helppo.

Siikalatvan kuntien välinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Pakkoliitosten uhkaa ei valtiovalta eikä mikään muukaan taho esitä samalla tavoin kuin 1960-luvun lopulla. Kunnat ovat tiedostaneet taloudellisen tilanteen ja vapaaehtoisesti yhteistyötään kehittäen saaneet tuntuvia säästöjä aikaan. Yhteistyö tarjoaa jatkossakin erinomaiset mahdollisuudet säilyttää kuntien itsenäisyys ja samalla tarjota hyvät palvelut asukkaille.