Keskuskansakoulun rakentaminen kirkonkylään oli välttämätöntä oppilasmäärien voimakkaan kasvun vuoksi. Vanhan koulun tilat olivat jo aikaa sitten käyneet ahtaiksi. Tarkastaja A. Murto joutui kunnanisiä hankkeeseen ”patistelemaan”, ennen kuin se saatiin toteutetuksi. Rahapula oli kunnalla suuri, ja mittavan rakennushankkeen käynnistäminen huolestutti. Keskuskansakoulun urakoi V. E. Kangas Oulusta. Työt aloitettiin marraskuussa 1956. Hankkeen kustannusarvio oli 73,6 milj. mk (7,8 milj. markkaa).

Kansalaiskoulu alkoi syksyllä 1958

Vuoden 1958 uuden kansakoululain mukaan loppui iltaopiskelu jatkokouluna. Maalaiskuntiin oli perustettava yksi- tai kaksivuotinen kansalaiskoulu. Ellei perustettu, piti järjestää niitä vastaava vähintään 200 työtunnin päiväjatkokurssi. Kansalaiskoulu alkoi Kestilässä syksyllä 1958. Kaksivuotisena se käynnistyi syksyllä 1961, ja sellaisena se jatkui aina elokuuhun 1973 saakka, jolloin kunta siirtyi peruskouluun.

Keskikouluhanke virisi jo 1946

Kunnallisen keskikoulun perustaminen Kestilään käynnistyi ”asianharrastajain aloitteesta”. Opettaja Väinö Nissisen valtuutti kunnanvaltuusto toukokuussa 1946 anomaan valtioneuvostolta lupaa koulun perustamiseen. Vain yksi valtuutettu vastusti hanketta todeten sen ”kasvattavan vain herroja ja tyhjäntoimittajia”. Asia tuli uudelleen esille keväällä 1955 Pulkkilan ehdottaessa yhteistä keskikoulua Rantsilan, Piippolan ja Pyhännän kanssa. Kestilä pyydettiin mukaan.

Oma keskikoulu syksystä 1958

Kestiset halusivat kuitenkin oman koulunsa. Hakemus valtioneuvostolle postitettiin tammikuussa 1957. Kunta anoi kansakoulun neljänteen luokkaan pohjautuvaa viisivuotista keskikoulua. Oman kunnallisen keskikoulun Kestilä monien yllätykseksi saikin syksystä 1958 alkaen. Englannin ja ruotsin kielen lehtorin virka oli ensimmäinen keskikouluun perustettu oma virka. Lukuvuonna 1958–1959 keskikoulussa oli 41 oppilasta ja kansalaiskoulussa 62 oppilasta. Keskikoulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Yrjö Lahti, Heikki Helander, Juhani Kamunen, Sulo Rasinkangas, Toini Leinonen ja Siiri Alasalmi.

Keskikoululle tilat laajennuksella

Keskuskoulun tiloja laajennettiin, ja syksyllä 1961 valmistuivat ajanmukaiset ja riittävät tilat kirkonkylän kansa- ja kansalaiskoululle sekä kunnalliselle keskikoululle. Keskikoulun laajennuksen rakennustyöt urakoi J. A. Huttunen Iisalmesta; kustannukset olivat 47,5 milj. mk (3,9 milj. mk). Harjannostajaisia keskikoulun rakennustyömaalla vietettiin huhtikuussa 1961. Opetusministeriö oli vahvistanut koko hankkeen normaalihinnaksi edellisvuonna 61 milj. mk (5,0 milj. mk). Keskikoulun ensimmäisenä rehtorina toimi vuosina 1958–1970 maisteri Alpo Nylund. Hän siirtyi Kestilästä Oulun lääninhallituksen kouluosastolle koulutoimentarkastajan tehtäviin.

Lukiota anottiin ja kouluja jouduttiin lakkauttamaan

Lukiota Kestilään anottiin valtioneuvostolta tammikuussa 1961. Perusteluina oli kunnan keskeinen sijainti Siikalatvan alueella. Hakemus ei tuottanut tulosta, vaikka Pyhännän valtuusto puolsi sitä. Lukio perustettiin Pulkkilaan. Lukiohakemus on hyvä esimerkki kestisten aloitteellisuudesta ja koulumyönteisyydestä. Kiertävää kotiteollisuuskoulua anottiin vakinaiseksi Kestilään. Koulun paikaksi esitettiin tyhjäksi jäänyttä kirkonkylän vanhaa kansakoulua – hanke ei toteutunut.

Kouluja lakkautettiin kylien murheeksi

Maaseudun raju rakennemuutos vei väkeä Kestilästäkin 1960- ja 1970-luvuilla. Maatalous ei tarjonnut työtä samalla tavoin kuin se ennen oli tarjonnut. Korvaavia työpaikkoja ei myöskään omasta pitäjästä löytynyt. Oli matkustettava muualle. Lapset matkasivat vanhempiensa mukana, ja oppilasmäärien pienentyessä jouduttiin koulujen ovia sulkemaan. Rivin koulu lakkautettiin syyslukukauden alusta 1964. Oppilaat siirtyivät tuolloin kirkonkylän kouluun. Lievolan koulu perustettiin yhteistyönä Pulkkilan, Piippolan ja Rantsilan kuntien kanssa; koulukustannuksiin jokainen osallistui oppilasmäärien mukaisessa suhteessa. Koulu annettiin Rantsilan kouluhallinnon hoidettavaksi, ja se toimi Rojolan talossa lyhyen aikaa. Kesäkuussa 1959 kunnanvaltuusto päätti tarkastajan esityksestä lakkauttaa koulupiirin ja yhdistää sen Selkälän piiriin 1.9.1959 lähtien.

Lampelan koulu lakkautettiin vuonna 1956. Lampelan koulun pitkäaikaisina opettajina olivat Tyyne Korhonen (Kalaoja) ja Anna Kangas (Perälä). Leiviskänrannan koulu toimi kaksiopettajaisena kansakouluna kesään 1970, jolloin koulupiiri yhdistettiin Mäläskän piiriin. Leiviskänrannan koulu lakkautettiin. Viimeisinä opettajina toimivat Helvi Kurola ja Kalevi Kauppi. Lievolan koulupiiri yhdistettiin Selkälään syksyllä 1959. Selkälän koulun toiminta lakkasi syksyllä 1975 oppilaiden siirtyessä Väyrylän ja Kirkonkylän kouluihin. Koulun pitkäaikaisin opettaja oli Rauha Tölli. Järvikyläläiset kävivät viimeisinä koulun toimintavuosina tarmokkaasti kamppailua koulunsa puolesta. Lakkautusuhka leijui koulun yllä pitkään oppilasmäärän pudotessa. Koulu lakkautettiin elokuun alusta 1978 ja kylä liitettiin kirkonkylän piiriin. Koulun viimeisenä vakinaisena opettajana toimi Astrid Mustonen.

Kansalaisopisto syntyi yhteistyöllä

Kestilä, Vaala ja Vuolijoki perustivat Oulujärven kansalaisopiston yhteistyösopimuksella. Toiminta alkoi vuonna 1967. Kansalaisopisto on tarjonnut kestisille hyvät mahdollisuudet aikuisopintoihin ja harrastustoimintaan. Kansalaisopiston ohjelmaan on sisältynyt aiheita kaappikellojen valmistamisesta yliopistollisiin arvosanoihin saakka.