Siika-Pyhäjokialueen liittoon Kestilä liittyi elokuussa 1951. Kunta suhtautui liittymiseen aluksi kielteisesti, sillä se katsoi maakuntaliiton ja muiden yhteisöjen hoitavan asioita riittävästi. Asenne muuttui, kun todettiin työllisyys- ja elinkeinoelämän kehittämisasioiden alueen kuntien yhteistyönä tuottavan paremmin tulosta. Raahen raatihuoneelle alueliiton perustavaan kokoukseen lähetettiin valtuuston puheenjohtaja Olli Kiiskinen. Alueliittoon liittymishanke oli Oulussakin huomattu. Maakuntaliitto kehotti asemastaan huolestuneena kuntaa tekemään aloitteita. Heinäkuussa 1952 kokoontunut valtuusto totesi, ettei aloitteita näin pikaisesti vielä voida esittää. Kestilä on suurissa hankkeissaan saanut tukea kuntien yhteistyöstä. Niin maakuntaliitto kuin alueliittokin ovat kunnan kirjelmiä ja aloitteita saaneet vuosien myötä nipuittain tietoonsa ja asioita hoidettavikseen.

Urheilukentän tontti ostettiin seurakunnalta

Urheilukentän rakentamiseen myönnettiin rahaa 1,3 milj. mk (152 000 markkaa) maaliskuussa 1952. Seurakunta lahjoitti tontin kunnalle, mutta lahjoitus jouduttiin muuttamaan kaupaksi: seurakunnalla ei ollut lain mukaan oikeutta maata lahjoittaa. Hinnaksi sovittiin 50 000 markkaa (5 800 markkaa). Kesällä 1953 opetusministeriö myönsi urheilukenttään avustusta 500 000 markkaa (57 000 markkaa).

Asuntoja rakennetaan, kirjastolle uudet tilat

Kunnanvirkailijoiden asunnon rakentamisesta virisi keskustelu valtuustossa joulukuussa 1952. Kunnanhallitus oli suunnitelmat jo hyväksynyt ja puiden hankkimisen kunnan metsistä aloittanut. Valtuutetut myönsivät oman talon rakentamisen tulevan edullisemmaksi kuin tilojen hankkimisen ostamalla. Kunnan metsästä saataisiin puut ja voitaisiin tarjota työtä kuntalaisille. Hanke hyväksyttiin, kun todettiin, ettei se vanhainkodin rakentamista vaikeuttaisi. Tilojen rakentaminen kunnankirjastolle asuintalon yhteyteen hyväksyttiin seuraavan vuoden marraskuussa. Kirjasto sai hyvät tilat uuteen rakennukseen, ja asuntopulaakin saatiin hieman lievitetyksi uusien asuntojen myötä. Kustannuksia rakennushankkeesta aiheutui kaikkiaan 18,6 milj. mk (2,2 milj. markkaa). Kirjastoon saatiin valtionosuutena 0,8 milj. mk (94 000 markkaa). Kunnan omiksi menoiksi lankesi 17,7 milj. mk (2,1 milj. markkaa).

Ensimmäinen paloauto hankittiin 1954

Ensimmäinen oma paloauto hankittiin Kestilän kunnalle Kemistä. Käytettyä paloautoa ostamaan lähetettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Lahti, valtuutettu Väinö Alasalmi ja palopäällikkö Janne Hepo-oja. Valtuusto evästi ostajia, että renkaat ja varusteet on tarkoin tutkittava. Huhtikuussa 1954 hankittu auto on nykyisin arvostettu harvinaisuus ja käytössä vain suuremmissa juhlatilaisuuksissa.

Kunnalliskotihanke vireillä, vaihtoehtoja pohdittiin

Vanhainkodista keskusteltiin jälleen maaliskuussa 1954. Sosiaalihuollon piiritarkastaja oli suositellut kuntien yhteistä vanhainkotia. Pulkkilan vanhainkotihankkeen kustannuksiksi todettiin 24,5 milj. mk (2,8 milj. markkaa) ja Rantsilan 7,5 milj. mk (850 000 markkaa). Rantsilan vanhainkotiin ei piiritarkastaja kestisiä hyväksynyt vaan totesi sen riittävän vain ranttisten tarpeisiin.

Pulkkilan kanssa se tehdään?

Vanhainkodin rakentamista omaan kuntaan perusteltiin sillä, että vanhukset ovat pitkän päivätyönsä tehneet oman kunnan hyväksi. Siksi vanhainkoti on omaan kuntaan rakennettava. Kunnalliskodin rakentamista yhteistyössä Pulkkilan kanssa kannatti valtuuston enemmistö äänin 10–7. Se asetti ehdoksi, että kustannuksia on pudotettava 23 milj. mk:sta (2,6 milj. markasta) 18 milj. mk:aan (2,0 milj. markkaan). Veronmaksajien maksukyky ja taloudelliset säästöt olivat perusteina yhteistyölle Pulkkilan kanssa.

Piippolakin tarjosi yhteistyötä

Piippola puolestaan esitti syksyllä 1955 Kestilän, Piippolan ja Pyhännän yhteisen vanhainkodin rakentamista Piippolaan. Kestiset eivät hankkeeseen innostuneet – he epäilivät piipposten haluavan hyötyä hankkeesta. Kerrottiin piipposten jo erotelleen tontteja vanhainkodin alueeksi ajatellusta Yrjänän tilasta ja niitä myyvän. Kestisiltä he kuitenkin ilmeisesti yrittivät saada täyden osuuden tulevan vanhainkodin alueeksi suunnitellun tilan hinnasta. Valtuuston puheenjohtaja Olli Kiiskinen kannatti Piippolan hanketta todeten, ettei vähävaraisella Kestilällä ole aihetta sitä hylätä.