Lapuan liike ja Kosola olivat voimissaan

Lapuan liike oli 1920-luvun lopulla syntynyt äärioikeistolainen liike, joka vastusti kommunismia ja käytti ulkoparlamentaarisia keinoja. Väkivaltaiset kyyditykset – ” muilutukset” –, pahoinpitelyt ja jopa murhat kuuluivat liikkeen kiihkoisimpien kannattajien toimintamuotoihin. Liikkeen keulakuva oli lapualainen talonpoika Vihtori Kosola. Lapuan liikkeen taustalla hääri väkeä aina vuorineuvoksista upseereihin ja talonpoikiin saakka. Kommunismin vastaisuudellaan liike sai aluksi laajan kannatuksen ja yleisen hyväksymisen. Liikkeen voimannäyte oli talonpoikaismarssi Helsinkiin kesällä 1930. Kosolan katselmukseen osallistui Senaatintorilla yli 10 000 miestä. Liike uhkaili hallitusta ja eduskuntaa voimatoimin, ellei ”maata saada heidän mieleiseensä järjestykseen”. Poliisi oli haluton tai voimaton väkivaltaisuuksia vastustamaan.

Ståhlbergin muilutuksesta alkoi käänne

Eläkkeellä olevan presidentti K. J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa muilutus vuonna 1931 käänsi yleisen mielipiteen Lapuan liikkeen vastaiseksi. Mäntsälän kapina vuonna 1932 oli viimeinen yritys vallan vaihtamiseksi maassa äärioikeistolaiseksi. ”Ukko-Pekka”, presidentti F. E. Svinhufvud, kukisti kapinan jämerällä radiopuheellaan. Johtajat vangittiin ja tuomittiin.

”Kommunistit” ajettiin pois valtuustosta

Lapuan liikkeen vaikutus näkyi kaikkialla maassa. Kommunisteiksi epäiltyjä pakotettiin laittomin uhkauksin eroamaan kunnallisista luottamustehtävistään.

Kestilän kunnanvaltuuston kokoontuessa 14. elokuuta 1930 esitti puheenjohtaja Olli Kiiskinen paikallisen kansalaiskokouksen pöytäkirjan. Siinä vaadittiin kommunisteja erotettaviksi valtuustosta ja muista kunnallisista luottamustoimista. Valtuutetut H. Huotari, W. Hämeenaho ja M. Jokela pyysivät vapautusta valtuuston jäsenyydestä ja muista kunnallisista luottamustoimista. Heille myönnettiin ero ja lisäksi vapautettiin M. Jokela pyynnöstään Selkälän koulun johtokunnan ja W. Hämeenaho työttömyyslautakunnan jäsenyydestä. Huotari ilmoitti syyksi eroonsa hänelle mahdollisesti tulevan ulkomaanmatkan.

Kirkonkylän koulun opettajaakin epäiltiin

Valtuuston kokouksessa olivat paikalla Olli Kiiskinen, Lauri Rahikkala, J. Korhonen, Iikka Taipaleenmäki, Kusti Hepo-oja, J. Mäkelä, E. Karppinen, J. Savilampi, E. Rasinkangas, Antti Myllyoja, H. Huotari, W. Hämeenaho, M. Jokela, M. Rimpeläinen ja W. Mannermaa. Kansalaiskokouksen kehotuksesta valtuusto vaati Kirkonkylän koulun johtokuntaa ”toimittamaan tutkimuksen, onko mainitussa koulussa opetuksen sävy missä määrin vieras isänmaallisuudelle”. Koulun opettajaa Viljo Tattaria ahdisteltiin kommunistiksi epäiltynä.