[Kuva: Kolme sananjulistajaa]
Kolme sananjulistajaa: kirkonisäntä Aappo Mäläskä, rovasti Oskari Mäkelä ja saarnaaja Vilho Järvinen Raahesta

Kirkko vastasi kunnallistenkin asioiden hoidosta maassamme aina vuoteen 1865 saakka. Kansanopetus ja köyhäinhoito kuuluivat kirkon tehtäviin. Yhteisistä asioista päätettiin pitäjänkokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra tai kappalainen. Siellä päätettiin myös terveydenhoitoon liittyvistä asioista – rokotuksien järjestämisestä alkaen. Pitäjänkokouksen puheenjohtajana kirkkoherran asema oli merkittävä: hänen tahtonsa mukaan päätökset tavallisesti tehtiin. Kokousväen tehtäväksi jäi yleensä kuulijan osa.

Vuoden 1865 kunnallisasetus kuntien alkuna

Aleksanteri II:n ollessa Suomenmaan suuriruhtinas ja Venäjänmaan keisari annettiin kunnallisasetus vuonna 1865. Siinä kunta ja seurakunta erotettiin hallinnollisesti toisistaan. Pienten lasten opetus jäi vielä pitkään seurakuntien hoidettavaksi, vaikka kansakouluasetus avasikin uudet mahdollisuudet kansanopetukselle Suomessa.

Kestilä ja Piippola yhteen?

Uudet toimielimet tuli asettaa kuntaan kolmen vuoden kuluessa eli vuoteen 1868 mennessä, ellei kuvernööri tai senaatti antanut jatkoaikaa. Seurakunnilla oli mahdollisuus perustaa myös yhteinen kunnallishallinto. Kestilä ja Piippola suunnittelivatkin aluksi sellaista. Niiden päätös jäi niin löyhäksi, etteivät ne perustaneet edes yhteisiä hallintoelimiä, toimihenkilöistä puhumattakaan. Oulun läänin kuvernööri Georg von Alfthan vastusti yhteishallintoa: hän katsoi asioiden hoidon pienissä yksiköissä mielekkäämmäksi. Kestiset ja piipposet päättivätkin jo vuonna 1866 perustaa kumpikin oman kunnallishallintonsa.

Kestilän kunta perustettiin 13.8.1867

Kestiset päättivät kunnallishallinnostaan ensi kerran ”seurakunnan kokouksessa” Taipaleenmäen maalla (kappalaisen puustellissa) tiistaina 13.8.1867. Läsnä olivat kirkkoherran sijainen A. B. Calamnius (Ilmari Kiannon isä) Piippolasta, seurakunnan kappalainen Karl Isak Österbladh, lukkari Aappo Helander, kirkkoväärti Heikki Myllypelto, talollinen Fredrik Hämeenaho, Juho Kemppainen, Matti Hepo-oja, Paavo Keränen, Juho Halonen (Rantapelto), Heikki Halonen (Keskitalo) sekä pöytäkirjan allekirjoittajina lisäksi Pekka Lämsä, Heikki Myllyoja ja Juho Lahti, kuten historiallisen kokouksen pöytäkirjassa todetaan.

Kappalainen Österbladh puheenjohtajaksi

”Kunnallishoitoon kokouksen esimieheksi” (kuntakokouksen puheenjohtajaksi) valittiin yksimielisesti seurakunnan kappalainen Karl Isak Österbladh. ”Varaesimieheksi valittiin rakentaja”, kruununrakennusmestari ja Myllykosken (Myllylän) tilan isäntä Johan Wikman. Hänestä tuli kuntakokouksen varapuheenjohtaja. Kestiset pitivät kiinni pitäjänkokouksen aikaisesta perinteestä valitsemalla pappinsa puheenjohtajaksi myös kuntakokoukseen. Yhteys seurakuntaan on alusta alkaen ollut luonteva; molempien toimielimissä on mukana ollut samoja henkilöitä.

Fredrik Hämeenaho ensimmäiseksi esimieheksi

Kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin talokas Fredrik Hämeenaho ja varalle talokas Mikko Alila. Kunnallislautakuntaan valittiin ”Hyvölänrannalta Heikki Gröndahl, Mulkualta Matti Haataja, Leiviskänrannalta Niiles Arola (Mäläskä), Mäläskänkylältä Antti Tuomaala, Kirkonkylältä Sameli Lahti, Alikinkeriltä Matti Hepo-oja sekä varajäseniksi Sameli Lämsä, Aappo Leinonen Alamehtältä ja Juho Leinonen Parkkiselta.”