- Lähtiä hullu sen vasikan kanssa kilpasille.
- Uni se makkaavan ruokkii.
- Kun sekin puuhun nousee, niin sillä ei maahan jää mitään.
- Häntänä hyvä hevonen, paha akka palmikkona.
- Väskestään sen varakkaan näkkee.
- Tuhisee ku maksun eestä söisi.
- Jos ois varesten valta ja korppien komento, niin ei ois yhtään hevosta kirkkopakalla.
- Köyhä ei näytä miltään, jos sei oo vähän ylypiäs.
- Se ei näje muuta ku tapulin ja taivaan.
- Piä kuule mielesäs ja muista se, että mulla on ollu siitä asti rahhaa, ku äiti taskut teki.
- Seppä seun sepän sälliki.
- Kattoo ku ois viis penniä poisa.
- Aikamies ja akanlakki päässä.
- Ei sitä köyhyyven takia köykysä kulijeta vaan vilun ja nälijän.
- Vaikka sukuni sutena juoksis, ku minä itte ihiminen oon.
- Kopista nokkas loukkoon, että kelepaat muitten joukkoon.
- Ei ole kiirettä köyhiin naimisiin.
- Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta, sika seun sittenki.
- Hyvähän tämä talo on, mutta pitkänlaiset on ryypynvälit.
- Sen verran on pottumaata, että akka peittää hammeella.
- Täit lihhaa syöpi, ei voi vattaa täytä, syö vieras velliä.
- Akasta ei oo alttarille, miehethän siellä messuaa.
- Sauna lämmitä, sarvet likkoon, sana kyllään ja maitokeitto tulelle.
- Ku käyttä meilläpäin niin kulukekaa meijänki ohi.
- Jumala loi aikaa eikä puhunu kiireestä mittään.
- Herra jestas, vieraita tullee eikä oo jästiä!
- Ei se mittään jos viina verriin mennee, mutta se on huono jos vaatteisiin tarttuu.
Sanoi
- Onko kellään kanvärttiä, sano piika ku putosi avantoon.
- On vettä, sano Vänmän Jussi.
- Sitä se on, sano Åmanni ku paskaa haukkasi. (Oli sokea.)
- No, vielähän se siivilöijään, sano akka ku lehemä maitokiuluun kusi.
- Täm’ on rehellistä, sano Sipon Kustu, ku äimiä kauppasi.
- Pitäs löytymän, sano pikiöljyn kauppias.
- Eikö vältä, sano Malon Fiia.
- Seis, seis! sano Minkki vasikalle.
- Palijo ääntä ja vähä villoja, sano piru ku sikaa keritti.
- Jos se on kovvoo, niin ottaa yks pilleröö ja jos se on löysöö niin ottoo kaks pilleröö, sanoi Iin ensimmäinen apteekkari.
- Sinuahan minnoon säästäny, sano Körkkö vaimolleen ku piikalla lapsia teetti.
- Vanaha mies ja valehtellee, sano Arkmanni Raappanalle.
- Älä puhu, vasta tässä akkaki lähti, sano Pitsi-Pekka.
- Anna mennä, ei oo ainua! sano Saaren isäntä.
- Kelit on maita myöten, sano Paakkarin Kalle ku juhannussa hiihti.
- Sussiunakkoon! sano Timonen, ku ensi kerran akkaansa halasi.
- Mitäs meet, sano Räinän Kustu ansassa olevalle jänekselle.
- Saa sitä ommaansa varastaa, sano Veska Eino ku santarmeilta jyviä piilotti.
- Sinusa se on kuitenki, sano Kaikko-Kaija, ku vasikalle juoman päähän kaati.
- Pankaa peltit kiinni, sano Kaikko-Jussi, kun ojassa maanantaiaamuna heräili.
- Pomppas, sano Holoperi ku päänsä seinään löi.
- Niin, tosiaanki, sano Lievos-Jaako.
- Se on suotta vaalennu, sano Koskenkorva takistaan.
- Voi tokkiisa, sano Kaartinen ku housut palo.
- Saattas olla miltei parempi, ku menis aamulla, sano Miltei-Eemeli ku tappeluun hajettiin.
- Rahhaa on, ja tytär ossaa Raamatun ulukuka, kehu Hurskainen kinkereillä.
- On ruojalla ääntä, vaikk’on henkitorvi solomulla, sano Kaikko-Pekka torvea.
- Aina se syönyt mies näläkäisen voittaa, sano iiläinen isäntä kun rupesi tappelemaan mökkiläisen kanssa.
- Rynkky repes, sano Laukkolan Jenni ku pieru pääsi.
- Juuri sen verran että alas pölähti, sanoi Muju-Jussi, kun sai mielestään liian pienen ryypyn.
- Olkaa hyvä, sano Ervasti ku lehmälle oven aukaisi.
- Auta Jeesus kauppamiesä, sano Kehusmaan Eemeli.
- On näitä, sano Rätti pottuja.
- Siin’ on kaksi kovaa vastakkain, Jumala ja meijän Jussi, sano Tohilan Reeta ku ukkonsa vastatuuleen souti.
- Vetovoima loppu, sano Perskan Santeri ku hevonen kuoli.
- Piä hamppu, sano Väätäjän äijä ku sammakko potki nuotan päässä.
- Kato nyt akka tätä siivua, sano iiläinen isäntämies, kun särki ikkunan.
Vertauksia
- Peräkkäin ku Pernun karittat.
- On ku pimiässä pietty ja tapinreijästä ruokaa annettu.
- Levisi ku Aalmannin hevonen Illin jäälle.
- Sisälihanen ku Ämmäläisen vasikka.
- Näin päin ku Kurtti-Heikin sika.
- Sannoo teiksi ku Liikanen kissaa.
- On ku puusta puonnu ja vähä säikähtäny.
- Kattoo ku Kivi-Reeta jankkikuppiisa.
- Seun tietämätöntä ku Hiivalan äijän kerijuu.
- Hyväsä määräsä ku Halo-Priitan kello.
- Kävelee ku Kinnusen lehemä.
- Valluu ku Kari-Hannun kinttaat.
- Lentää ku Kero-Kaijan paarma, eilen oli Rytinrannalla ja nyt se on täälä.
- Tuli herräykseen ku Tupu-Jussin ruuna.
- Valamis ku Sauna-Heikin syönti.
- Pimiä ku mustalaisen mahasa.
- Kyyröttää ku Hökkä-Matin siika.
- Silimät ku kaksi reikää vanahasa turkkiresusa.
- Justiin ku Luukisen kaloja.
- Parkasee ku Kiutun Henni haukotuksen päälle.
- Siliä ku sonnin perse.
- Kevytmielinen ku Piimälän hevonen.
- Kuoli ikävään ku Mäen-Pekan vasikka.
- Yhtä se uupuu ku Timosen autuus.
- Joutui huonoon seuraan ku Räinän-ämmän vasikka.
- Nätisti kävi ku Ärmätin naiminen.
- Ilimasa ja kelesä ku Sonni-Mikon lautallalasku.
- Hyvällä on leikolla ku Paakarin vene. (leikko = leikkaus)
Iiläisistä ja naapureista
- Ei tunne Iitä vaikka tiellä vastaan tullee.
- Isottelee ku iiläinen.
- Iiläisiä, täipäisiä, voileivän kerijäläisiä.
- On ehtaa, että Iihin mennä kehtaa.
- Ajetaan haminalaiset pois lehteriltä, sanoivat veijolalaiset kun pyhänä tulivat kirkkoon.
- Kovaa ku haminalaisten kylypy.
- Hujan, hajan ku haminalaisten kylypy.
- Hilijasuus on iiläisten lihavuus.
- Eihän ne oo ku Perttusia, sanottiin pohojaspuolelaisista.
- Ne on junan pukkaajia, sanottiin asemalaisista.
- Olhavassa on sata Sassia, tuhat Tolosta, kymmenen Kyröläistä ja pirtillinen Pimpereitä.
- Isä Iistä, äiti Puttailta, lapset Kellon kylästä.
- Kellolaisen kengässä on pari, kolome fokkaa, ja kun norren näkkeepi, heti sille pokkaa.
- Kellossa elää ku pellossa ku muualta leivän tuo.
- Särpää ku kellolainen norssivelliä.
- Yltyy ku Pellon pojan näläkä.
- No, tokkiista, ku on ratas perseesä ja sitte porskuttaa, sano livolainen höyrylaivaa.
Lähdeluettelo
- Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
- Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.
- Sananlaskut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 346. 1984.
- Tuhat tulimmaista. Tuhatkunta sananpaukausta ja juttua Kuivaniemeltä. 1988.
- Nilsson, Inkeri: Kakarana Kuivaniemessä : papinpenskojen muistikuvia vv 1920–1934. [2000?]
- Kahden kirjaimen pitäjä: Iin perinnekirja. 2006.