Reis­järven Pekka­perällä syntyneen Paavo Niini­kosken vanhemmat muuttivat Haapa­järvelle 1931. Paavo Niini­koski toimi metsä­työn­johtajana, autoilijana, kunnallis­miehenä ja kansan­edustajana. Hän teki elämän­työnsä koti­kunnan ja koti­seudun palvelijana niin varsinaisessa ammatti­autoilijan työssä kuin yhteis­kunnallisissa tehtävissäkin.

Taksi­autoilijan työssä hän tuli tunnetuksi palvelu­alttiudesta. Hän toimi muun muassa silloisen piiri­eläin­lääkärin vakituisena kyyditsijänä ja siinä sivussa eläin­lääkärin apulaisena, jolta monet välttämättömät lääkärin apu­työt kävivät sujuvasti.

Yhteis­kunnallisessa toiminnassa Niini­koski piti tärkeänä henkisten, erityisesti kristillisten, arvojen merkitystä yhteis­kunnan perus­kalliona. Puheissaan hän korosti uskonnon, kodin ja isän­maan tärkeyttä kansa­kunnan henkisenä voimana. Taloudellisessa ajattelussaan hän painotti tarkan talouden peri­aatetta.

Paavo Niini­kosken kunnallis­mies­ura alkoi raittius­lauta­kunnassa 1954–1993, josta vara­puheen­johtajana 1954 ja puheen­johtajana 1955. Kansa­koulu­lauta­kunnan jäsen hän oli 1957–1968, josta pj. 1961–1968, kansalais­koulun johto­kunnan jäsen 1957–1968 ja kansalais­opiston johto­kunnan jäsen 1964.

Haapa­järven valtuustossa Paavo Niini­koski oli 1961–1984, josta kauppalanvaltuuston ja sittemmin kaupungin­valtuuston puheen­johtajana 1967–1984. Kaupungin­hallituksen jäsen ja sen vara­puheen­johtaja hän oli 1985–1986, Pohjois-Pohjan­maan maa­kunta­liiton maa­kunta­neuvoston jäsen vuosina 1963–1988 ja maa­kunta­hallituksen jäsen 1964–1988. Pohjois-Pohjan­maan seutu­kaava­liiton liitto­valtuustossa hän oli 1969–1972. Niini­koski oli Kala­joki­laakson ammatti­koulun kuntain­liiton liitto­valtuuston puheen­johtaja 1977–1980 ja vara­puheen­johtaja 1980–1988 sekä Kokkolan vesi­piirin joki­laakso­kohtaisen neuvottelu­kunnan jäsen 1978. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa toimi­kunnissa puheen­johtajana tai jäsenenä ja Haapa­järven kaupungin edustajana eri yhteisöissä, muun muassa Haapa­järven kauppa­oppi­laitoksen kannatus­osake­yhtiön hallituksessa.

Ammattiinsa liittyvänä luottamus­toimena Paavo Niinikoski toimi Oulun läänin taksi­autoilijoiden yhdistyksen hallituksessa.

Valta­kunnallisella tasolla Paavo Niini­kosken merkittävin tehtävä oli toiminta kansan­edustajana. Hänet valittiin edus­kuntaan keskusta­puolueen edustajana Oulun läänin vaali­piiristä 1966. Hän toimi kansan­edustajana vuoteen 1975. Tasa­vallan presidentin valitsija­miehenä hän oli 1962, 1968 ja 1978, kansan­eläke­laitoksen valtuutettuna 1971–1979 ja kehitys­alue­rahaston hallinto­neuvoston jäsenenä 1971–1981.

Puolue­toimintaan hän osallistui paikallisen toiminnan lisäksi maalais­liiton/keskusta­puolueen puolue­valtuus­kunnan jäsenenä. Haapa­järven kaupungin­johtaja Olavi Myllylä on painottanut, että Paavo Niini­kosken liki 20 vuotta kestäneenä puheen­johtaja­kautena Haapa­järven voimakkaaseen kasvuun sisältyi kaksi kunta­muodon muutosta: maalais­kunnasta kauppalaksi ja kauppalasta kaupungiksi. Kunnallis­hallinnon värikkyys toi usein tilanteita, joissa puheen­johtajan arvo­valta ja sovittelijan taito nousivat arvoon.

Olavi Myllylä korostaa myös Paavo Niini­kosken arvo­maailmaan kuulunutta oikeuden­mukaisuutta ja rehellisyyttä, joista hän ei missään vaiheessa luopunut. Hän puolusti oikeaksi kokemaansa asiaa ja taisteli sen puolesta. Vaikka hän joskus jäi taistelussaan yksin tai pieneen vähemmistöön, niin se ei häntä lannistanut.

Samoihin näkö­kohtiin on kiinnittänyt huomiota Niini­kosken kanssa samaan aikaan edus­kuntaan valittu perholainen maan­viljelys­neuvos Heimo Linna. ”Hän määritteli itse suhtautumisensa poliittisiin ratkaisuihin, eikä jättäytynyt poliittisten johtajien johdatettavaksi”, huomauttaa Linna ja jatkaa Paavo Niini­kosken poliittisena päättäjänä pureutuneen erittäin syvällisesti ja laajasti sellaisiin asia­kysymyksiin, joita hän piti tärkeinä ja joita hän uskonnollisen elämän­asenteensa pohjalta katsoi velvollisuudekseen edistää. Hän ei kuitenkaan loukkaantunut siitäkään, että kansan­edustajien enemmistö oli joissakin suurissa peri­aate­kysymyksissä toista mieltä. Linnaa on erikoisesti lämmittänyt se halu, jolla Paavo Niini­koski teki edus­kunnassa ja sen ulko­puolella työtä eri asia­yhteyksissä itsenäisen Suomen puolustamiseksi.

Paavo Niini­koski oli sotilas­arvoltaan kersantti.

Vanhemmat

metsäteknikko, liikemies Viljami Niinikoski ja Hilma Maria Istula

Puoliso

Viitasaarella 30.8.1953 Eeva Hillevi Varis, syntynyt 3.12.1928 Viitasaari, vanhemmat kirvesmies Kalle Varis ja Edla Korhonen