Lauri Mustakallio suoritti ylioppilastutkinnon 1904, ja hänet vihittiin papiksi 1908. Hän toimi ylimääräisenä pappina Oulun läänin Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa 1908–1913, Kärsämäen vt. kirkkoherrana 1909 ja Nivalan seurakunnan pitäjänapulaisena 1913–1925.

Nivalan seurakunnassa oleva herännäisyyden voima näkyy selvästi papinvaaleissa. Havainnollinen esimerkki siitä on 1923 kuolleen körttipappi Cajanin jälkeen toimitettu kirkkoherran vaali. Nivalan seuratupahankkeen isä, körttipapiksi tiedetty Lauri Mustakallio ei nuoruutensa takia päässyt tuomiokapitulin asettamille vaalisijoille. Seurakunnan jäsenet anoivat hänet kirkkolain antaman mahdollisuuden nojalla neljänneksi vaalisaarnaajaksi. Lopullisessa vaalissa Mustakallio tulikin valituksi seurakunnan esipaimeneksi ylivoimaisella äänten enemmistöllä 1925, josta lähtien hän sitten toimi Nivalan kirkkoherrana kuolemaansa saakka. Rovastin arvonimen hän sai 1936.

Kirkkovaltuusmiehenä Mustakallio oli 1918–1923. Hän oli perustamassa Raudaskylän kristillistä kansanopistoa ja oli sen johtokunnan jäsen perustamisvuodesta 1920 kuolemaansa 1937 saakka, joista kaksi viimeistä vuotta puheenjohtajana.

Lauri Mustakallion poliittinen ura alkoi 14.5.1917. Nivalan kuntakokouksen pöytäkirja kertoo:

”Paikkakunnalta nykyisin poissaolevan senaattoriksi nimetyn Kyösti Kallion sijalle hänen jäljellä oleviksi toimivuosiksi valittiin kunnan esimieheksi pastori Lauri Mustakallio.”

Mustakallio toimikin sitten kuntakokouksen puheenjohtajana vuoteen 1918, valtuuston jäsenenä 1918–1923, kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1929–1931 ja valtuuston varajäsenenä 1932–1936. Lauri Mustakallio valittiin maalaisliiton edustajana eduskuntaan 1922–1923 ja 1927–1930.

Kansanedustaja Mustakallio kuului muun muassa lakivaliokuntaan, perustuslakivaliokuntaan, suureen valiokuntaan ja kulkulaitosvaliokuntaan. Tasavallan presidentin valitsijamiehenä hän oli 1925 ja 1931.

Rovasti Mustakallio kuoli kotonaan Nivalassa vain 53 vuoden ikäisenä nukahdettuaan raskaan työpäivän päätteeksi. Seurakuntalaiset muistivat rakastettua sielunpaimentaan taiteilija Helvi Hyvärisen suunnittelemalla hautapatsaalla.

Vanhemmat

rovasti Jaakko Schwartzberg ja Emma Gummerus

Puoliso

5.11.1912 Helmi Kustaava Ilkka, syntynyt 29.7.1893 Lapua, kuollut 1.10.1952 Ylivieska, vanhemmat itselliset Juho Kustaa Ilkka ja Kustaava Karoliina Malmi