Mestaripyöräilijä Juho Jaakonaho ehti pitkän kilpailu-uransa aikana hankkia pyöräilyssä nimiinsä 22 Suomen-mestaruutta ja toistakymmentä Suomen-ennätystä maantiepyöräilyssä. Ensimmäinen Suomen-mestaruus tuli 1910 viiden kilometrin matkalla, ja samana vuonna hän voitti yleismestaruuden sekä saavutti Oulussa yhden, kymmenen ja kolmenkymmenen kilometrin matkoilla sellaiset Suomen-ennätykset, että ne pysyivät lyömättöminä vuosikymmenet. Seuraavana vuonna olivat vuorossa uudet Suomen-ennätykset 15:n, 20:n ja 25 kilometrin matkoilla. Koska Juho Jaakonaho oli nopea mies, juuri lyhyet matkat olivat hänelle parhaita. Hänen aikansa olivat erään tietolähteen mukaan kilometrin matkalla 1.18,4, viiden kilometrin matkalla 7.12,6 ja 30 kilometrin matkalla 46.12. Vielä 75-vuotisjuhlakisoissaan Juho Jaakonaho ajoi kilometrin matkan maantiellä aikaan 1.58,7.

Juho Jaakonaho kutsuttiin Suomen edustajaksi Tukholman olympialaisiin 1912. Mälar-järven ympäriajossa Juho oli selvästi johdossa, kun pyörästä puhkesi rengas. Juho piti tapahtumaa sabotaasina, ja kun hänelle ei annettu varapyörää, kilpailu oli keskeytettävä. Masentuneena Juho Jaakonaho lopetti kilpailemisen muutaman vuoden ajaksi, mutta palasi myöhemmin kilparadoille. Viimeisen Suomen-mestaruuden hän saavutti 30 km:n matkalla 49-vuotiaana 1931. Hänen on laskettu saavuttaneen pyöräilyssä yli kolmesataa ensipalkintoa. Aktiivikautenaan Juho Jaakonaho edusti pyöräilyssä Kälviän Tarmoa, Sievin Lylyä, Oulun Pyrintöä ja Kokkolan Veikkoja, sillä kotipaikkakunnalla Haapajärvellä ei ollut varsinaista urheiluseuraa.

Juho Jaakonaho tunnettiin kotimaakunnassaan myös erinomaisena hiihtäjänä ja suksiseppänä. Oulun hiihdoissa 1909 Jaakonaho sijoittui 30 km:n matkalla kolmanneksi. Oulun ja Raahen suojeluskuntapiirien yleisen sarjan mestaruus hiihdossa tuli 1919. Maanviljelyksen ohella Juho Jaakonaho teki puusepän töitä, viimeksi Oksavalla Hautamäki-nimisellä tilalla. Suksia syntyi vuosikymmenien aikana tuhansia pareja, ja parissakymmenessä suksinäyttelyssä mestarin tekemät sukset palkittiin aina ensimmäisellä palkinnolla.

Tasamaalla pidettyjen hiihtokilpailujen siirryttyä murtomaalle suksen malli muuttui ”haapavetisistä” murtomaasukseen. Juho oli asiantuntija, joka sai Suomen parhaiden hiihtäjien luottamuksen. Esimerkiksi Jussi Kurikkala hiihti parhaat kilpailunsa Juho Jaakonahon tekemillä suksilla. Nuorten kannustamiseksi hiihtokilpailuissa oli usein ensimmäisenä palkintona ”Jaako-Jussin” tekemät ja lahjoittamat sukset, joita kannatti tavoitella.

Lampisen suksitehtaalle Jaakonaho hankki suksipuita noin 40 000 suksiparille. Hän sahasi ne aihioiksi ensin käsisahalla ja myöhemmin höyrykoneen voimalla toimivalla kenttäsirkkelillä. Vuosikymmeniä kestäneen urakoinnin aikana syntyi runsaasti rakennuspuutavaraa yksityisille ja sen lisäksi mm. Valtion Rautateille Kuonan kylällä sahattuna 12 000 ratapölkkyä sekä kunnalle sahattuna Kopolan ja Kuusaan kouluille rakennushirret.

Haapajärven kotiseutumuseossa on mestaripyöräilijällä oma osasto. Esinemakasiinissa on nähtävänä upea palkintokokoelma (valitettavasti osa palkinnoista on tuhoutunut tulipalossa), mestarin käyttämä kilpapyörä, hänen tekemiään suksia ja muita käsitöitä sekä työvälineitä, kuten puusorvi. Kokkolalaisen taiteilijan Bo Aurénin suunnittelemasta muistomitalista tuli samalla muistomerkin reliefi. Juho Jaakonahon syntymän 100-vuotispäivänä 1.9.1982 paljastettiin mestarin harjoitus- ja kilpailureitin varrelle Rotarypuistoon muistomerkki.

Juho Jaakonaho tunnettiin paikkakunnalla paitsi urheilijana ja taitavana suksiseppänä myös voimistaan. Kova työnteko kotitilalla Jaakolassa ja joka asiassa vallitseva kilpailumieli kehitti Juhosta oikean voimamiehen. Kerrotaan hänen sylipainissa heitelleen miehiä kuin tyhjiä säkkejä. Jo 18-vuotiaana hän kantoi selässä 16 leiviskän (136 kg:n) suolasäkin ja pari vuotta myöhemmin nosti harteilleen neljä täysikasvuista miestä.

Juho Jaakonahon nuoruuden harrastuksiin kuuluivat myös nuorisoseuratyö sekä suojeluskuntatyö. Vapaussotaan hän osallistui Viipurin valloituksessa kenraalimajuri Löfströmin esikunnan moottoripyörälähettinä.

Vanhemmat

kauppias-maanviljelijä Heikki Jaakonaho ja Klaara Maria Leppänen

Puoliso

Lumijoella 17.8.1917 Anna-Liisa (Anni) Kilpua, kotoisin Lumijoelta ja syntynyt Englannissa äidin ollessa paluumatkalla USA:sta syyskuun 13.9.1894, kuollut tyttärensä luona Ruotsissa helmikuun 7.2.1956, vanhemmat Jaakko Kilpua ja Kaisa Niemelä