Kustaa Wilhelm Ylitalo, luonteeltaan tulisena ja omaperäisenä tunnettu ”K. V.”, vaikutti Ylivieskassa monella alalla. Vuonna 1880 aloitti kansakoulun 42 oppilasta, joista 4 sai päästötodistuksen 1882; yksi heistä oli K. V. Ylitalo. Avioiduttuaan 1884 hän viljeli esimerkillisesti omistamaansa Suvannon maatilaa ja perusti 1890 ensimmäisen nykyaikaisen meijerin Niemelänkylän Sipilään, josta se pian siirrettiin Suvannolle. Hän oli innokas hevosmies; hevosten tuli olla kestäviä ja nopeita. Sen hän osoitti voittamalla Polle-orillaan ensimmäisen palkinnon Kuopiossa tammikuussa 1891. Jo nuorena hänelle uskottiin kunnan tehtäviä. Vuosina 1891–93 hän oli kunnan ”kasöörina”, hoiti kunnan rahavaroja ja laati kunnantilit. Teollisuus kiinnosti häntä niin, että hän perusti siskonsa miehen Esaias Jylhän kanssa yhteisen vesivoimalla toimivan sahan ja jauhomyllyn Raudasojalle 1896.

Säästöpankkia oli hommattu jo kymmenisen vuotta, kunnes helmikuun 5. päivänä 1897 Ylitalon talossa pidetyssä kuntakokouksessa valittiin säästöpankille ensimmäiset 12 isäntää, ja Ylitalo oli yksi heistä. Hän joutui hoitamaan myös seurakunnan asioita, kun kirkonkokous 1899 valtuutti hänet kirkkoherra Jonathan Montinin ja kirkkoväärti Mikko Knuutilan kanssa hankkimaan lämmityskamiinat 246 vuotta kylmillään olleeseen kirkkoon. Veljekset Friiseiltä Kalajoelta ostettiin 5 rautakamiinaa, joihin kirkkoherra oli jo lahjoittanut rahat, 2 560 markkaa.

Routavuosina 1899–1905 Ylitalo oli aktiivinen vänäläistämispolitiikan vastustaja. Hän piti jyrkkäsanaisia puheita kokouksissa ja järjesti kutsuntalakkoja. Helmikuun manifestia vastustavaan adressiin saatiin pitäjästä 1 546 allekirjoittajaa. Ylitalo oli ainoana ylivieskalaisena viemässä adressia. Maamieskoulun lopettaminen Nivalan Jokisaarella 1906 sai Ylitalon innostumaan niin, että hän rakennutti omalle maalleen Suvannon pihapiiriin suuren kaksikerroksisen hirsirakennuksen, jossa osaksi hänen kustannuksellaan toimi maamieskoulu vuodesta 1906 vuoteen 1911, jolloin koulutus siirtyi Oulaisiin. Samaan aikaan Ylitalo rakennutti jokirantaan myös kauniin kylpylärakennuksen, jossa oli tarjolla erilaisia hoitopalveluja.

Politiikka kiinnosti Ylitaloa erikoisesti, ja poliittisten olojen vapauduttua hän oli perustamassa Suomen maalaisväestön liittoa, joka myöhemmin 1908 muuttui maalaisliitoksi. Seinäjoen kokouksessa lokakuussa 1906 hän piti innostavan puheen, joka vauhditti maalaisliiton paikallisosastojen perustamista. Ylivieskassa perustava kokous pidettiin Suvannon maamieskoululla marraskuun 11. päivänä 1906. Puolueen kannatus oli aluksi hyvin voimakasta, sillä vuoden 1907 vaaleissa 56 % äänesti maalaisliittoa, mutta vuoden 1908 vaaleissa kannatus putosi rajusi, kun Ylitalo perusti oman kristillismielisen K. V. Ylitalon liiton, jolla hän oli mukana eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi.

Ylivieskan osuuskauppa perustettiin toukokuun 2. päivänä 1906, ja Ylitalo oli siinäkin alullepanijana. Ylivieskan kunnanvaltuustossa Ylitalo oli 1918–23. Maamieskoulutuksen muutettua Oulaisiin jäi iso koulurakennus Suvannolla tyhjilleen. Ylitalo myi rakennuksen vasta perustetulle Ylivieskan Vilja ja Siemenkauppa Oy:lle, joka siirsi sen kylän keskustaan lähelle asemaa, ja hän oli osakkaana tässäkin liikkeessä, joka 1919 muutti nimensä Pohjanpelto Oy:ksi, kun osakkaiksi tuli eteläpohjalaisia isäntiä. Liikkeen ajauduttua konkurssiin 1923 sen osti Kansallis-Osake-Pankki, jonka konttori oli rakennuksessa vuoteen 1956.

Savon rautatietä Ylivieskasta Iisalmeen oli suunniteltu jo pitkän aikaa vuodesta 1897 vuoteen 1917, jolloin Iisalmen puoleisesta päästä aloitettiin ratatyöt, mutta ne keskeytyivät kaksi kertaa. Vaikean työllisyystilanteen takia 1923 kävivät K. V. Ylitalo ja Heino Sorvisto Helsingissä esittämässä ratatöiden aloittamista. Vuoden 1924 alusta ne aloitettiinkin, ja rata avattiin liikenteelle 1.12.1925. Kerran Helsingissä ollessaan Ylitalo myöhästyi junasta, ja niin hän pyrki seuraavaan Pohjanmaalle lähtevään junaan. Se sattui olemaan rautatien tarkastajien yksityisjuna, ja tästä tuli kansan keskuuteen sanonta, että K. V. se ajeli omalla junallaan Ylivieskaan.

Vanhemmiltaan perimänsä herännäisajattelun Ylitalo toi monissa tilanteissa esille puhein ja teoin. Kesällä 1892 pidetyssä Kustannusosakeyhtiö Herättäjän perustavassa kokouksessa Mikko Ylitalon talon pihalla, jossa oli läsnä 700 henkeä, valittiin toimikunta, jonka jäseneksi K. V. Ylitalo valittiin seuraavana vuonna. Tästä kokouksesta saivat alkunsa eri puolilla maata joka kesä pidettävät herättäjäseurat. Ylivieskan ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Suvannon talon pihalla 1897, ja suuri kansanpaljous ruokittiin ilmaiseksi ajan ja tavan mukaisesti talonväen ja talkoolaisten toimesta. K. V. Ylitalo oli tarmokkaasti ajamassa kansanopiston saamista Kalajokilaaksoon, ja monien vaiheiden jälkeen Raudaskylän kristillinen opisto aloitti toimintansa 1920. K. V. Ylitalo oli täynnä toimintaa ja suunnitelmia kaikilla mahdollisilla aloilla, ja hänen aloitteellisuutensa oli rajaton.

Vanhemmat

talollinen Sefanias Ylitalo ja Fredrika Olmala

Puoliso

  1. Ylivieskassa 4.5.1884 Kustaava Sipilä, syntynyt 13.12.1864 Ylivieska, kuollut 10.12.1920 Ylivieska, vanhemmat talollinen Fredrik Sipilä (alkuaan Lastikka) ja Anna Johanantytär
  2. Ylivieskassa 18.9.1921 Anna Liisa Päivärinta, o.s. Koskela, syntynyt 29.2.1863 Ylivieska, kuollut 10.5.1951 Kauhajoki, vanhemmat mäkitupalainen Johan Johaninpoika Koskela (alkuaan Tölli) ja Anna Pekantytär