Oskar Wiikinkoski syntyi Noormarkussa 27.7.1869 maanviljelijä Joel Urb’én-Wiikinkosken ja hänen vaimonsa Margareetta o.s. Jaakkolan poikana. Hän kävi Porin lyseota 5 luokkaa mutta suoritti sittemmin lyseon oppimäärät yksityisoppilaana loppuun. Apteekkiuransa hän aloitti 11.11.1894 menemällä apteekkari Aschanin omistamaan Tampereen IV apteekkiin apteekkioppilaaksi. Farmaseutintutkinnon hän suoritti 26.11.1898, minkä jälkeen hän vielä jatkoi palveluaan mainitussa Tampereen IV apteekissa. Sieltä hän muutti Turun I apteekkiin apteekkari Reimsin palvelukseen. Tämän jälkeen hän ehti farmaseuttiaikanaan palvella myös Naantalin apteekissa, Rauman I apteekissa, Someron apteekissa ja Helsingin VIII apteekissa ennen kuin suoritti proviisorintutkintonsa 13.5.1905. Apteekinhoitajana hän oli toiminut pari kuukautta Someron apteekissa v. 1902 ja toiset kaksi kuukautta Helsingin VIII apteekissa v. 1905. Pudasjärven apteekkiin hän tuli proviisoriksi 1.4.1906. Hän toimi vastuullisena apteekinhoitajana toukokuun 25. päivästä lähtien, minkä jälkeen hän osti apteekkari Arrheniukselta Pudasjärven apteekkioikeudet 15.8.1906.

Wiikinkoski oli suorittanut farmaseutin tutkintonsa aivan keskinkertaisin arvosanoin, nimittäin arvosanalla cum laude

pistein 6/10. Sen sijaan proviisorin tutkinnon hän suoritti arvosanalla approbatur

pistein 4/10. Hänen arvosanansa olivat siis sen verran vaatimattomat, että apteekkioikeuksien saaminen Pudasjärvelle v. 1906 ilman ostoa olisi ollut aika mahdotonta.

Oskari Wiikinkoski muutti Pudasjärvelle maaliskuussa 1906 Helsingin Sörnäisten suomalaisesta seurakunnasta. Hänellä oli mukanaan vaimo Helini Maria o.s. Törnroos, jonka kanssa hän oli avioitunut 7.11.1904, ja poika Viljo Aleksanteri, joka oli syntynyt 12.9.1905. Välittömästi Pudasjärvelle tultuaan Wiikinkoski hankki omistukseensa Isomursun tilan, millä apteekki sijaitsi.

Oskari Wiikinkoski oli monellakin tavalla omaa luokkaansa Pudasjärven apteekkarien joukossa. Kukaan toinen tämän apteekin haltijoista ei vaikuttanut niin laajalla alalla kuin tämä ehtymättömän tarmokas apteekkari. Toisaalta kukaan ei liioin ole pitänyt apteekkia hallussaan niin pitkään kuin hän. Hänelle kertyi apteekkarikautta peräti 33 vuotta. Huomattavimman osan tästä ajasta hän hoiti laajaa liiketoimintaa, johon kuului karjataloutta, mylly, saha ja limonaditehdas apteekin lisäksi. Ja aivan kuin tässä ei vielä olisi yhdelle miehelle ollut tarpeeksi tehtäväkenttää, hän osallistui aktiivisesti kunnalliseen ja muuhun yhteiskunnalliseen elämään.

Kunnalliselämään Wiikinkoski tuli mukaan juuri v. 1912, jolloin hänet valittiin kunnallislautakuntaan eli nykyistä kunnanhallitusta vastaavaan hallintoelimeen. Myöhemmin hän toimi kunnanvaltuuston jäsenenä v. 1919–1939 ja tästä ajasta puheenjohtajana v. 1919–1922, 1926–1928 ja 1931–1933. Lisäksi hän kuului kansakoulun johtokuntaan jäsenenä ja esimiehenä vuosina 1909–1933 sekä kunnansairaalan johtokuntaan jäsenenä ja välillä myös taloudenhoitajana 1909–1912 ja 1918–1932.

Wiikinkoskella oli kaksi harrastusta, jotka olivat hänen sydäntään erikoisen lähellä, nimittäin osuustoiminta ja suojeluskunta. Molempien liikkeiden alkuvaiheisiin hän oli vaikuttamassa erittäin voimakkaasti. Hän oli perustamassa Pudasjärven osuuskauppaa ja kuului pitkän aikaa tämän johtokuntaan. Edelleen hän kuului muihinkin maataloudellis-osuustoiminnallisiin järjestöihin johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Pudasjärven Suojeluskuntaa hän oli perustamassa yhdessä mm. metsänhoitaja Albert Wilhelm Berghin kanssa ja kuului sen esikuntaan vuoteen 1937 saakka.

Hänen taloudellisista toimistaan ja harrastuksistaan kannattaa mainita Pudasjärven Säästöpankin ja Helsingin Osakepankin hallituksen jäsenyys. Molemmissa rahalaitoksissa hän on toiminut muutamia vuosia myös esimiehenä. Edelleen hän oli v. 1923 perustamassa Pudasjärven Saha Oy:tä ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 1933, minkä jälkeen koko sahan osakekanta siirtyi hänen haltuunsa. Hän omisti sahalaitoksen kuolemaansa saakka.

Apteekkarin perheeseen kuului itse apteekkarin lisäksi hänen vaimonsa Helmi Maria, o.s. Törnroos, joka oli syntynyt 25.5.1879 Turussa. Lapsia perheeseen syntyi kolme, joista vanhin Viljo Aleksanteri oli syntynyt jo v. 1905. Hänestä tuli myöhemmin myös apteekkilainen, joka palveli pitkän ajan isänsä apteekissa; hän valmistui myöhemmin proviisoriksi ja sai Alavieskan sekä myöhemmin Kalajoen apteekin oikeudet. Seuraavaksi vanhin lapsista oli tytär Margit Maria (s. 9.8.1908), joka valmistui myöhemmin sairaanhoitajattareksi ja avioitui 1930-luvun lopulla Pudasjärven apteekissa muutamia vuosia farmaseuttina palvelleen Simo Rasin kanssa. Nuorin lapsista Jorma Valdemar syntyi 20.2.1911, ja hän suoritti sittemmin Pudasjärven apteekissa ennätyksellisen pitkän työrupeaman, noin 40 vuotta, ensin apteekkioppilaana kaksi vuotta ja sitten farmaseuttina 39 vuotta.

Apteekkari Wiikinkosken asiantuntemusta käytettiin hyväksi myös kotikunnan ulkopuolella. Kun Suomen Apteekkariyhdistyksen aloitteesta Oulun Suomalaisella klubilla perustettiin 26.3.1928 Pohjolan Apteekkaripiiri, Oskari Wiikinkoski valittiin tämän piirin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hänet valittiin myöhemmin tämän piirin perustamaan arviointilautakuntaan vuosiksi 1931–1933. Piirin puheenjohtajana hän jatkoi aina vuoteen 1939 eli kuolemaansa saakka. Mainittakoon, että samaan Pohjolan Apteekkaripiirin perustavaan kokoukseen osallistui myös toinen Pudasjärven entinen apteekkari, nimittäin Karl Arrhenius Kemin Karihaaran apteekista.

Oskari Wiikinkoski valittiin tietysti lukuisiin kunnan lähetystöihin, joita täältä lähetettiin Helsinkiin v. 1919–1939. Asia, joka tähän aikaan erikoisen paljon askarrutti alueen ihmisiä olivat liikenneyhteydet. Pudasjärvellä oli kuljettu Helsingissä vaatimassa rautatietä Oulusta pitäjän kautta Taivalkoskelle ja Kuusamoon. Vuosisadan vaihteessa piirilääkäri Nordling oli pudasjärveläisen rautatiekomitean johdossa sitä ollut vaatimassa, monet näiden seutujen kansanedustajat, mm. kuusamolaiset Juho Erkki Waarala ja Kaarlo Hänninen, olivat sitä voimakkaasti ajaneet, ja nyt 1920- ja 1930-luvuilla Koillismaan kunnat olivat jälleen samalla asialla tällä kerralla Oskari Wiikinkosken johdolla. Kolme eri kertaa hänet asetettiin myös kansanedustajaehdokkaaksi, mutta Wiikinkosken kanssa samana vuonna kuollut kuusamolainen kansanedustaja Kaarlo Hänninen veti aina pidemmän korren.

Vanhemmat

maanviljelijä Joel Urb’én-Wiikinkoski ja Margareetta o.s. Jaakkola

Puoliso

7.11.1904 Helmi Maria o.s. Törnroos, syntynyt 25.5.1879 Turku