Johannes Vähäaho kävi Raudaskylän kristillisen kansanopiston ja valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1931. Heti valmistuttuaan hän tuli johtajaopettajaksi syntymäpitäjäänsä Sarjankylän kouluun.

Vähäaho oli perustamassa Nivalan nuorisoseuraan kotiseutujaostoa, joka 1963 eriytettiin omaksi yhdistyksekseen, Nivalan kotiseutuyhdistykseksi, jonka ensimmäiseen johtokuntaan hänet valittiin.

Talvisodassa Johannes Vähäaho oli Kenttätykistörykmentti 9:ssä laskijana; hän oli sotilasarvoltaan alikersantti ja oli mukana Virojoen taisteluissa. Jatkosodassa alikersantti Vähäaho oli Raskaspatteristo 30:ssa laskijana ja kirjurina. Taistelupaikat olivat Saarivaara, Koirivaara, Lunkula, Hyrsylä, Säämäjärvi, Prääsä, Petroskoi, Kuuttilahti ja Juksova.

Vuosina 1943–1944 Vähäaho opetti Viteleen Tihferin koululla. Sodan jälkeen hän oli opettajana Sarjankylällä vielä kevätlukukauden 1946, minkä jälkeen hän siirtyi kirkonkylän kansakoulun koulunjohtajaksi aina vuoteen 1966 saakka.

Johannes Vähäaho oli niitä vanhankansan opettajia, jotka osallistuivat pyyteettömästi kaikkiin kylää kehittäviin toimintoihin. Hän oli perustamassa lukuisia järjestöjä eikä kieltäytynyt hänelle uskotuista luottamustehtävistä. Hän oli muun muassa kotiseutuyhdistyksen, Nivala-Seuran, johtokunnassa 1947–1968 ja kuului Nivala-lehden toimitusneuvostoon seitsemän vuotta. Sarjankylän koulussa ollessaan hän keräsi runsaasti museoesineitä, jotka olivat pohjana Katvalan kotiseutumuseon kokoelmille. Suur-Kalajoen historiatoimikunnassa hän oli 12 vuotta, Nivalan opettajayhdistyksen sihteerinä ja puheenjohtajana yli 30 vuotta sekä Ylivieskan opettajayhdistyspiirin piirihallituksen varapuheenjohtajana yli 15 vuotta.

Johannes Vähäaho oli Nivalan Savi Oy:n perustajajäsen ja yhtiön johtokunnassa 1951–1963. Tehdas valmisti tiiliä ja salaojaputkia. Nivala Oy:n johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän oli lähes 20 vuotta, Nivalan osuuskassan hallituksen varajäsenenä 5 vuotta ja Nivalan osuuskaupan johtokunnan varajäsenenä 7 vuotta.

Kunnanvaltuustossa Johannes Vähäaho oli vuosina 1946 ja 1949. Hän oli kouluvaliokunnan jäsen ja sihteeri 1936–1945 ja sitä seuranneen kansakoululautakunnan jäsen ja sihteeri 1945–1964, ammattioppilaslautakunnan puheenjohtaja 3 vuotta, raittiuslautakunnan puheenjohtaja 9 vuotta. Hän toimi keskikoulun vanhempainneuvoston jäsenenä ja sihteerinä 1948–1956, kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien vaalilautakunnissa puheenjohtajana 1949–1968 sekä valtion asiamiehenä verotuslautakunnassa.

Vähäaho oli Nivalan seurakunnan kirkkohallintokunnan jäsen ja sihteeri 1948–1964, leiritoiminnan ja kesäsiirtolan johtaja 1949–1951, seurakunnan poikakerhon johtaja 1949–1964 ja seurakunnan nuorisotyölautakunnan varapuheenjohtaja 1949–1965. Lisäksi hän oli Oulun hiippakunnan luottamusmiesten valtuutettuna laajennetun piispainkokouksen varajäsenenä ja kirkolliskokouksen maallikkoedustajana Kalajoen rovastikunnasta 1953.

Virkansa ohella Johannes Vähäaho suoritti yliopistollisia tutkintoja kasvatusopissa, suomen kielessä, filosofiassa, estetiikassa ja dogmatiikassa. Hän sai pätevyyden harjoituskoulun opettajan virkaan sekä kansalaiskoulun yleisaineiden opettajan toimeen 1959. Vuonna 1955 audiovisuaalisen kurssin innoittamana hän teki opettaja Erkki Elovaaran kanssa rainasarjan Nivalasta opetustarkoituksiin. Johannes Vähäaho suoritti Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa saarnalupatutkinnon 1945.

Kotiseutuarkistossa olevien luetteloiden mukaan Vähäaho kirjasi kaikki pitämänsä puheet, joita kertyi noin 50 vuodessa. Johannes Vähäaho oli Nivala-lehden ja monien aikakauslehtien ahkera avustaja. Hänen artikkelinsa koskivat yleensä koulua, uskontoa ja kotiseututyötä. Hänen kirjoituksiaan voidaan lukea muun muassa Nivala-seuran 25-vuotisjulkaisusta (1962), Nivalakirja II:sta (1964) ja Nivalakirja V:stä (1966). Lisäksi hän on kirjoittanut tutkielmat Työn periaate uskonnonopetuksessa sekä Kasvatus- ja herätyskristillisyys.

Johannes Vähäaho oli opettajana kutsumusammatissaan.

Vähäaholle on myönnetty I lk:n Vapaudenmitali, Suomen Leijonan ansioristi, Kansakoulunopettajain Liiton hopeinen ansiomerkki, Kristillisen poikatyön kultainen uskollisuusmitali ja Suomen Leijonan ritarimerkki.

Vanhemmat

talollinen Leander Vähäaho ja Kaisa-Liisa Marjoniemi

Puoliso

22.7.1931 kansakoulunopettaja Saimi Huuskonen, syntynyt 6.3.1907 Rovaniemi, vanhemmat kauppiaat Vilhelm Emil Huuskonen ja Anna Penttinen