Niilo Visuri tuli ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseosta 1924. Suoritettuaan asevelvollisuutensa hän meni kadettikouluun ja valmistui 12. kadettikurssilta 12.9.1930 keskiarvolla 9,186 saaden pistemäärän 836. Nämä arvosanat säilyivät kadettikoulun parhaina useiden vuosikymmenien ajan. Opintojaan Visuri täydensi 1932–33, jolloin hän suoritti suojeluskunnan komentajakurssin. Samanaikaisesti hän toimi Taistelija-lehden toimitussihteerinä. Komentajakurssin jälkeen hän siirtyi opettajaksi suojeluskuntien opistoon Tuusulaan. Näihin aikoihin hän kirjoitti myös kirjan Esimerkkejä ryhmänjohtajakoulutuksesta.

Talvisodan sytyttyä Niilo Visuri toimi aluksi 8. D:n taistelutoimiston päällikkönä ja myöhemmin pataljoonan komentajana JR 26:ssa Kannaksella. Jatkosodassa hän toimi pataljoonan komentajana Vienan ja Aunuksen suunnalla JR 29:ssä. Sodan loputtua hän erosi armeijan palveluksesta majurina ja palasi takaisin Alavieskaan.

Niilo Visuri toimi kansakoulunopettajana Alavieskan kirkonkylässä 1947–61. Hän perusti yhdessä kirkkoherra Leevi Kinnusen kanssa kolmiluokkaisen, keskikoulua vastaavan kotikoulun, jonka opettajana hän toimi oman työnsä ohella 1947–53. Kun Alavieskaan saatiin kunnallinen keskikoulu, sen ensimmäisenä rehtorina toimi Niilo Visuri 1961–62. Opettajantoimensa ohella hän jatkoi opiskelua. Tämän tuloksena hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1961 ja sai filosofian maisterin arvon 1962. Hänen toimittuaan vt. kansakouluntarkastajana Keski-Pohjanmaan piirissä, Kokkolan pohjoisessa piirissä sekä Tampereen läntisessä piirissä hänet nimitettiin Suupohjan piirin kansakouluntarkastajaksi Seinäjoelle 1.12.1962.

Alavieskassa Visuri kuului kunnanvaltuustoon 1954–60. Hän oli urheilulautakunnan puheenjohtajana 1951–53 ja kansakoululautakunnan opettajajäsenenä 1951–54. Hän kuului Kalajokilaakson talousalueen liittoon Alavieskan edustajana 1954–62. Niilo Visuri toimi Alavieskan osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana ja oli Alavieskan säästöpankin isännistön ja hallituksen jäsen. Visuri osallistui myös opettajien järjestötoimintaan Alavieskassa ja toimi Keski-Pohjanmaan opettajayhdistyspiirin puheenjohtajana usean vuoden ajan. Seinäjoella hän kuului korkeakouluyhdistyksen hallitukseen. Vuoden 1961 eduskuntavaaleissa Niilo Visuri oli maalaisliiton kansanedustajaehdokkaana.

Vanhemmat

talollinen ja kauppias Joonas Visuri ja Sofia Hannula

Puoliso

  1. 30.12.1933 Paula Aino Louse Heinig, syntynyt 10.4.1906 Viipuri, ero 16.12.1940
  2. Rovaniemellä 12.4.1942 Laura Annikki Viljanen, syntynyt 5.4.1??? Karstula, kuollut 6.3.1943 Rovaniemi, vanhemmat leipuri Julius Viljanen ja Josefina Isakintytär Heino
  3. 24.3.1945 Lyydia Aleksandra Juhontytär Ollila, syntynyt 22.5.1905 Ruotsinpyhtää, kuollut 21.5.1984 Seinäjoki, vanhemmat maanviljelijä Juho Paavalinpoika Ollila ja Anna Taavetintytär Sihvola