Niilo Viljamäki toimi Reisjärvellä kunnallislautakunnan esimiehenä 1895–1903 ja 1908–18. Kunnallishallinnon uudistuksen jälkeen hän toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana 1919–21 ja 1925–28. Mittavaan kunnalliseen uraan sisältyi myös lukuisa määrä muita luottamustehtäviä. Niilo Viljamäki oli keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia Reisjärven kunnassa viime vuosisadan vaihteessa. Hänen vaikutuksensa ulottui kunnallisten asioitten ohella monille muille tahoille pitäjän yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Se ei ollut mikään erikoisuus, sillä ajan hengen mukaisesti vauraiden talojen isäntien jäljet näkyivät pienessä maatalousyhteiskunnassa lähes kaikkialla.

Niilo Viljamäki asui Hietalanpäässä Kauniston tilalla kätilönä toimineen vaimonsa kanssa. Maanviljelyn ohella hänellä oli monenlaisia lisätöitä. Vuosisadan vaihteessa hän toimi Kalajoen säästöpankin asiamiehenä, kunnes Reisjärvelle perustettiin oma säästöpankki. Sen aloittaessa toimintaansa Niilo Viljamäki oli laatimassa pankille ohjesääntöä, ja toiminnan sitten käynnistyttyä hän oli pankin hallituksessa ja isännistössä.

Niilo Viljamäki oli käytännössä reisjärveläisen kunnallistoiminnan henkilöitymä vuosisadan vaihteessa. Jo kuntakokouksen aikana hän oli vastuullisessa kunnallislautakunnan esimiehen tehtävässä 18 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluivat puheen johtaminen lautakunnan kokouksissa ja pöytäkirjan pito. Samoin hänen tuli hoitaa kunnan juoksevat asiat, kuten kirjeenvaihto ja kirjanpito. Tämä edellytti tehtäviä hoitavalta henkilöltä sujuvaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa, joka sata vuotta sitten oli perin harvojen hallussa. Niilo Viljamäki hallitsi vaadittavat taidot, mistä todistavat huolellisesti ja kauniilla käsialalla laaditut pöytäkirjat.

Viljamäki istui lautamiehenä vuosia ja sai herastuomarin arvonimen 1913. Hän oli laatimassa sääntöjä niin vuonna 1898 perustetulle isäntäyhdistykselle kuin paria vuotta myöhemmin perustetulle Reisjärven maalaisseuralle. Suojeluskuntatoiminnan alkaessa 1917 Viljamäki oli mukana yhdistyksen toiminnassa. Aikanaan harvinaista kulttuurimyönteisyyttä Viljamäen toiminnassa osoitti, että kun kuntakokous ei vuonna 1895 suostunut antamaan viinarahastossa ollutta 5 000 markan säästöä kansakoulun perustamiseen, niin hän yhdessä kirkkoherra Cajanin kanssa jätti vastalauseen kyseisestä päätöksestä.

Myöhemmin, kun vuonna 1923 rakennettiin Kalajalle kansakoulua, niin hankkeeseen varatut rahat pääsivät loppumaan ennen koulun valmistumista. Silloin Viljamäki oli esittänyt valtuuston puheenjohtajana toimineelle kirkkoherra Peltoselle, että järjestetään vielä uusi veronkanto kyseiselle vuodelle. Kun kirkkoherra oli epäillyt asian laillisuutta, niin Viljamäki oli todennut asian olevan laillinen niin kauan kuin kukaan ei asiasta valita. Koulu kyllä valmistui, mutta siitä ei ole varmuutta, rahoitettiinko se mainitulla tavalla.

Poliittisessa toiminnassa Viljamäki oli mukana myös kuntarajojen ulkopuolella. Hän oli Adiel Ahon kanssa maalaisliiton perustavassa kokouksessa Etelä-Pohjamaalla 1906. Reisjärven kunnan edustajana hän oli 1896 Nivalassa valitsemassa talonpoikaissäädyn edustajaa valtiopäiville.

Viljamäen pitkä kunnallismiesura päättyi vakavaan sairastumiseen halvaantumisen viedessä hänen liikunta- ja puhekykynsä. Pian tämän jälkeen hänen maallinen taipaleensa päättyi.

Vanhemmat

Matts Mattsinpoika Haikola ja Amanda Mari Davidintytär

Puoliso

Reisjärvellä 30.1.1891 kunnankätilö Miina (Wilhelmiina) Rekonen, syntynyt 2.6.1872 Kivijärvi, kuollut 15.10.1947 Reisjärvi, vanhemmat torppari Henrik Henrikinpoika Rekonen ja Anna Liisa Matintytär Piispanen