Pekka Vesainen oli 1500-luvulla maineikas sissipäällikkö. Kansantarinoiden mukaan hän oli ruumiinvoimiltaan väkevä, vartaloltaan kookas ja solakka, liikkeissään salamannopea, mieleltään uljas, neuvokas ja peloton. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan asiakirjoissa vuonna 1563. Sissipäällikköaikoinaan Pekka Vesainen asui Ylikiimingissä, nykyisessä Vesalankylässä, johon hän asettui asumaan 1560-luvulla. Hän oli syntynyt Utajärvellä, jossa hän myös kuoli. Se tapahtui mahdollisesti vuonna 1627.

Samasta henkilöstä kertoo Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen, jossa etunimi on vaihtunut virheellisesti Juhoksi, mahdollisesti Ivalon yhdisteltyä tekstissään kaksi henkilöä. Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä Vienaan, valloitti Kantalahden kaupungin ja poltti Vienan Kemiä sen jälkeen, kun Vienan puolelta oli tehty hävitysretkiä Pohjanlahden rannoille. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari ja hyökättiin Kuolan kaupunkiin.

Vesan talon mailla Utajärven Juorkunassa, talosta noin 300 m jokirantaan päin, on nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Museovirastokin on ollut niistä kiinnostunut. On arveltu, että Pekka Vesainen syntyi tilalla. Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan äiti oli pesemässä Pekkaa saunassa soikossa, kun vainolaiset tulivat Vesalaan. Kaikki lähtivät pakosalle, ja lapsi unohtui pesusoikkoon. Kun väki palasi, oli vesi soikossa jäätynyt, mutta lapsi oli elossa. Näin pelastuneesta pojasta kasvoi Vesan voivatta. Voivatta tulee venäjän kielen voijivoda-sanasta, joka tarkoittaa sotapäällikköä.

Ivalon kirjassa Juhon eli Pekan sanotaan kuolleen Torniossa, mutta toisaalta kerrotaan (teokset Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta ja Vesaisesta nykyaikaan), että Pekka Vesainen olisi palannut vuoden 1620 paikkeilla Vesa-nimiseen synnyintaloonsa Utajärven Juorkunan kylään vanhuuden päiviä viettämään. Sotilaallinen ura oli päättynyt vuonna 1595 Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän ehti menettää melkein koko perheensä. Vuonna 1589 vainolaiset olivat ottaneet vaimon vangiksi ja lapsista kaksi oli tapettu. Vuonna 1591 vainolaiset tekivät uuden kostoretken ja lapsista kolme surmattiin. Lähiomaisista ainoastaan vaimo, Antti-poika ja tytär jäivät eloon.

Vesaiselle on pystytetty patsaat Iin kirkon viereen ja Ylikiimingin Vesalaan.

Lähdeluettelo

  • Saukkonen, Paavo: Vesaisesta nykyaikaan. Anjalankoski: P. Saukkonen, 1999
  • Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta, 1988