Pietarsaaren suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1940 ylioppilaaksi kirjoittanut Erkki Varila otti osaa jatkosotaan panssarivaunujoukoissa. Taistelupaikkoina tulivat tutuiksi Äänislinna, Karhumäki, Poventsa, Ihantala, Ilmee ja Tali. Vuonna 1945 Varila alkoi hoitaa omistamaansa Tienhaaran tilaa. Tilanhoidon ohella Varila opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistui agronomiksi vuonna 1950 ja suoritti 1950-luvun lopulla myös opettajaopintoja Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.

Työskenneltyään vuosina 1951–1955 Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton palveluksessa Varila siirtyi Oulaisten keskuskansakoulun – myöhemmin kansalaiskoulun – maatilatalouden ja yleisaineiden opettajaksi. Sittemmin Varilan opettajanura jatkui eläkepäiviin eli 60-vuotiaaksi asti.

Varilan opettajavuosiin mahtui monia koululaitosta koetelleita muutoksia. Päiväjatkokoulu muuttui ensin kurssimuotoiseksi, sitten yksi- ja lopulta kaksivuotiseksi kansalaiskouluksi. Varila kuului vuodesta 1967 alkaen tulevia uudistuksia valmistelleeseen ja pohtineeseen koulusuunnittelutoimikuntaan. Elokuussa 1974 oli edessä siirtyminen peruskoulujärjestelmään, ja Varilasta tuli tuolloin aloittaneen Oulaisten yläasteen rehtori. Oulaisten yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana hän oli myös allekirjoittamassa lokakuussa 1973 yhteiskoulun luovutus- ja haltuunottosopimusta, joka muutti yhteiskoulunkin osaksi peruskoulua. Viljanviljelyyn keskittyneen oman maatilan hoito jatkui läpi Varilan opettaja- ja rehtorivuosien.

Erkki Varilan 28 vuotta kestänyt kunnanvaltuustoura alkoi vuonna 1961. Hänet valittiin heti varapuheenjohtajaksi, ja vuoden 1963 huhtikuussa hänestä tuli Eeli Erkkilän kuoleman jälkeen valtuuston puheenjohtaja. Tämä pesti jatkui vuoden 1984 loppuun, minkä jälkeen Varila osallistui vielä yhden kauden valtuuston työskentelyyn. Varilan pitkälle puheenjohtajakaudelle osuivat sekä Oulaisten kunnan muuttuminen kauppalaksi vuonna 1967 että kauppalan muuttuminen kaupungiksi vuonna 1977.

Kokeneena kunnallismiehenä Erkki Varila sai hoitaakseen myös monia paikallisia ja alueellisia luottamustoimia: Oulas-opiston johtokunta, Oulaskankaan sairaalan liittohallitus, Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntainliiton liittovaltuusto, Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton neuvosto, Siika-Pyhäjokialueen alueliiton hallitus, kunnan maatilan hoitokunta, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton liittovaltuusto, Oulaisten kaupunkisuunnittelutoimikunta ja Revon Sähkö Oy:n johtokunta.

Oulaisten Osuuspankin hallintoneuvostoon Varila kuului yli 30 vuotta, josta ajasta hän toimi suurimman osan puheenjohtajana. Yli kolmen vuosikymmenen ajan hän oli myös Oulaisten Metsänhoitoyhdistyksen johdossa. Pitkään ansiolistaan liittyivät niin ikään jäsenyys OKL:n hallintoneuvostossa, Osuusteurastamo Karjapohjolan ja Osuuskunta Metsäliiton edustajistoissa, ja Ylivieskan Osuusmeijerin johtokunnassa sekä puheenjohtajuudet Maataloustuottajain paikallisessa yhdistyksessä ja Oulaisten Jäähdyttämön johtokunnassa. Vuosina 1963–1982 Varila toimi valtion edustajana Pohjois-Pohjanmaan maatalousoppilaitoksen johtokunnassa.

Erkki Varilan pitkäaikainen harrastus oli rotarytoiminta. Hän oli vuonna 1954 perustetun Oulaisten Rotaryklubin charterjäsen ja hoiti klubin presidentin tehtäviä toimivuonna 1958–1959. Oulaisten keskeisiin kunnallisvaikuttajiin kuuluneelle Varilalle myönnettiin vuonna 1977 kunnallisneuvoksen arvonimi.

Puoliso

vuodesta 1949 agronomi Hilja Maria Varila (1921–)

Lähdeluettelo

  • Agronomit – Agronomerna 1965. Forssa 1965.
  • Agronomi Erkki Varila 50 vuotta – Pyhäjokiseutu 14.8.1971.
  • Agronomit – Agronomerna 1972. Forssa 1972.
  • Harri Turunen, Opin tiellä Oulaisissa. Oulainen 1986.
  • Agronomiliiton matrikkeli 1990. Forssa 1990.
  • Kunnallisneuvos Erkki Varila on poissa – Pyhäjokiseutu 13.10.1992
  • Oulaisten Rotaryklubi 1954–1994. Oulainen 1994.
  • Harri Turunen, Isäin tietä astumassa. Raahe 1995.