Sivut

Paavo Tolonen syntyi Kemijärven Luusuassa 3.6.1936 seppä Janne Tolosen ja Riikka Tolosen 18-lapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Vapaan taidekoulun (1955–1956) ja Suomen Taideakatemian koulun (1957–1960) jälkeen Paavo Tolonen palasi pohjoiseen, Pudasjärvelle kunnalliseen keskikouluun ja lukioon kuvaamataidon opettajaksi. Opettajainhuoneesta löytyi elinikäinen ystävä ja elämäntoveri Laimi Körkkö. Paavo ja Laimi solmivat avioliiton vuonna 1962. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta.

Paavo Tolonen asui perheineen Pudasjärvellä lähes kolmekymmentä vuotta. Hän toimi siellä myös keskikoulun, lukion ja kansalaisopiston kuvaamataidon opettajana. Tolonen dokumentoi elettyä ja koettua todellisuutta kuvaamalla teoksissaan maaseudun arkirealismia, kehitysalueen ihmisiä ja heidän elinolosuhteitaan, omia lapsiaan ja luontoa. Tolosen maalauksia on lukuisissa pohjoissuomalaisissa kodeissa ja myös julkisissa kokoelmissa. Tolonen tunnettiin suosittuna muotokuvamaalarina, ja hän maalasi mm. toista sataa muotokuvaa yhteiskunnallisen, kirkollisen ja kulttuurielämän vaikuttajista. Julkisia veistoksia ja reliefejä on myös useita.

”Koska rekisteröin koko ajan ympäristön tapahtumia, en tietenkään voi olla huomaamatta epäkohtia. Vaikka en pidäkään osallistuvuutta taiteen varsinaisena tehtävänä, taiteilijalla on mahdollisuus ja velvollisuuskin kannanottoihin. Mutta miten taiteilija pystyy vaikuttamaan asioihin, joilla jo jokapäiväinen mediakin turruttaa, on tietenkin eri asia. Omalla kohdallani puhuisin mieluiten eräänlaisesta lempeästä osanotosta, joka usein saa leikkimielisiä piirteitä. Huumorin keinoin voi puhua myös vakavaa kieltä.”

Näin totesi Paavo Tolonen suhtautumisestaan tendenssimäiseen osallistuvuuteen.

Vuonna 1987 Paavo Tolonen jätti taakseen Pudasjärven ja sinne vuonna 1966 suunnittelemansa ja pääosin itse rakentamansa ateljeetalon. Rauhallisemmat ja tilavammat työskentelytilat löytyivät Haukiputaan Martinniemestä, 1950-luvulla rakennetusta Rauma-Repolan johtajien edustustalosta. Talon 450 neliöön mahtuvat perheen asunto sekä työskentely- ja näyttelytilat. Rakennusta ympäröi hyvin hoidettu puistomainen puutarha, josta pelkistetyt ulkoveistokset ovat löytäneet paikkansa.

Omien sanojensa mukaan Tolonen meni tarvittaessa vaikka läpi harmaan kiven eli teki juuri sen mitä halusi. Pudasjärvelle, maaseudulle, tultaessa maalaukset olivat kuitenkin luontevin tapa kuvata kehitysaluetta, maaseudun autioitumista ja ikärakenteen muuttumista. Realistisen kauden töissä ”kansa sai kasvot”. Teokset kertovat tarinoita ihmisistä, eletystä elämästä taustanaan usein ainakin pala maalaismaisemaan kuuluvaa maalaamatonta harmaata hirsiseinää. Realistisen kauden töillä Tolonen houkutteli yleisönsä huomaamatta punnitsemaan omat asenteensa ja näkemään sellaista, miltä hyvin mielellään ummistaisi silmänsä. Realistinen näkemys leimaa Paavo Tolosen taidetta 1980-luvun alkuvuosiin saakka, ja siinä näkyy selvimmin hänen luontaisin vahvuutensa, piirtäjäntaito.

Tolonen kiinnostui kuvanveistosta jo opiskeluaikanaan ja suunnitteli STA:n maalauslinjalta valmistuttuaan jatko-opintoja kuvanveistolinjalla. Kuvanveisto on ollut koko taiteen tekemisen suola. Veistäminen oli maalaamisen rinnalla kiehtonut kaiken aikaa, ja niinpä perinteinen taulun formaatti vapautui ja tauluista tuli reliefityyppisiä maalauksia.

”Taide on minulle elämisen muoto. En voisi ajatella elämääni ilman sitä. Se on selviytymiskeino ja ulospääsytie monista ongelmista.”

Sairauden aikana mieleen keräytynyt valtava aihemäärä alkoi purkautua maalauksiksi noin vuoden kestäneen työskentelytauon jälkeen. Sairaskertomuksia-sarjan töissä näkyy ihmisen monikerroksisuus, sidoksisuus, luopuminen ja kärsimyksen ongelma.

”Tiedän saaneeni jatkoaikaa. Siksi suhtaudun nykyään jokaiseen päivään toisin kuin ennen ja pyrin löytämään niihin kätkeytyvät positiiviset asiat. En elä tulevaisuudessa enkä aseta itselleni ehdottomia tavoitteita. Uskon, että ymmärtämykseni elämää kohtaan on kasvanut. Olen oppinut, että sairaudet ja kriisit ovat osa elämän olemusta. Niin kuin yötä seuraa päivä, niin vaikeita aikoja seuraavat paremmat. Uskon myös voittaneeni pelon.”

Tolonen muutti takaisin Pudasjärvelle vuonna 2002, kun hän joutui sairautensa vuoksi hiljentämään työtahtiaan. Hän kuoli 2.8.2009 Pudasjärvellä.

Vanhemmat

seppä Janne Tolonen ja Riikka Tolonen

Puoliso

Laimi Körkkö

Lähdeluettelo

Teksti on lyhennelmä Soile Sepän tekstistä teoksesta Matkalla kohti valoa.

Sivut