Petter Ticklénin isän suku on Alavieskan Tikkasia. Suvun ruotusotamiehiksi ja lukkareiksi päätyneet miehet käyttivät 1700-luvulla säätynsä mukaista nimeä Ticklén. Suku tiesi juurensa johtavan Pyhäjärvelle. Pyhäjärven Tikka/Tikkanen-suku tuli Pohjanmaalle 1500-luvun alkupuolella Etelä-Savosta.

Tarinan mukaan Pekka Tikkasen eli Petter Ticklénin opintielle lähtö kävi seuraavasti: Hän oli renkinä kyntänyt kivistä peltoa, sahrat särkyivät, ja mies siitä ”niin suuttui ja syäntyi”, että heitti siihen koko homman, käveli taloon ja sanoi emännälle: ”Minä rupean papiksi”. Siihen emäntä: ”Kun sinä ensi kerran saarnaat, niin minä syön vanhat kenkärajani”.

Petter Ticklén lähti kouluun aikuisena. Hän kirjoittautui Vaasan triviaalikouluun 12.10.1773, jo 22-vuotiaana. Perimätiedon mukaan hän oppi kirjoitustaidon, ruotsin kielen ja latinan kieliopinkin suurelta osin omin päin. Hän tuli ylioppilaaksi viidessä vuodessa 1778, ja hänet vihittiin papiksi kolme vuotta myöhemmin 7.12.1781.

Petter Ticklén nimitettiin ensin Lohtajan kappalaisen apulaiseksi ja 1783 Pyhäjärvelle Adam Bergin apulaiseksi. Hän avioitui Pyhäjärvellä esimiehensä kuoltua tämän tyttären kanssa. Petter Ticklénistä tuli Pyhäjärven kappalainen 1796. Maan tavan mukaan apulainen sai viran ottamalla vastuulleen edeltäjänsä perheen.

Bergin-Ticklénin pappila oli suomenkielinen, runoutta ja musiikkia harrastava. Molempien vanhempien suvuissa ja perheen lapsissa on lukkareita sekä soiton ja laulun harrastajia. Perhe piti tiiviisti yhtä; köyhistä sukulaisista huolehdittiin ja serkusavioliittojakin solmittiin sekä rakkaudesta että perheen huoltamiseksi.

Vanhin tytär Juliana avioitui Pyhäjoen lukkarin Cannelinin kanssa. Hedvig Mariasta tuli serkkunsa Henrik Josef Bergin, Piippolan kirkkoherran, puoliso ja kolmannen tyttären Carin Britan nai talollinen Israel Heilala Paavolasta. Perheen kuudesta pojasta vanhin kuoli nuorena. Huolimatta Suomen sodan aiheuttamista vaikeuksista ja köyhyydestä Petter Ticklén koulutti viisi poikaansa ylioppilaiksi. Petteristä tuli koulumies, Oulun Viikkosanomain perustaja, runoilija ja pappi. Erik oli runoilija ja Kärsämäen kappalainen. Johan Fredrikistä tuli lääketieteen tohtori, Raahen piirilääkäri ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen, ja Gustaf päätyi Vesilahden kirkkoherraksi. Veljekset olivat Elias Lönnrotin avustajia ja henkilökohtaisia tuttavia. Sisarussarjan nuorin, Carl, lähti ylioppilaaksi päästyään merille, mutta valmistui myöhemmin maanmittariksi.

Pyhäjärven pappilan tavat periytyivät rouva Hedvig Elisabetin isovanhempien Henrik Bergin ja Elisabet Ståhlbergin kautta 1700-luvun alkuvuosilta Rauman kirkkoherran ja rehtorin George Ståhlbergin perheestä, jossa harrastettiin runoutta sekä kreikaksi että suomeksi. Petter Ticklénin esimies ja appi Adam Berg oli suomen kielen harrastaja, runojakin suomeksi tehnyt. Nuori talonpoikainen apupappi jatkoi edeltäjiensä valistustyötä Turun yliopiston välittämässä veljeyden ja tasa-arvon hengessä. Tasa-arvon aate oli saavuttanut Pyhäjärven kirkonkylän, ja sitä sovellettiin käytäntöön myös herraslasten kasvatuksessa.

Harvinaisen todistuksen Pyhäjärven kirkonkylän 1780-luvun lopun nuorten elämästä antaa pyhäjärveläinen talonpoika Elias Tuoriniemi. Runossa Yksi Kaunis Laulu hän muistelee koulunkäyntiään Pyhäjärven kirkolla 1780-luvulla Petter Ticklénin koulussa: ”Kaikki ne muinaiset pojat oli veljeni, sisaret nuoret neijot ja ämmät äitini… Ei säätyin erotusta nähnyt niinä päivinä, herroja halvimmista ei erotettuna.”

Vanhemmat

talollinen Erkki Antinpoika Tikkanen ja Brita Pietarintytär Takalo

Puoliso

Pyhäjärvellä 1796 Hedvig Elisabet Berg, syntynyt 5.5.1764 Pyhäjärvi, kuollut 17.5.1823 Pyhäjärvi, isä Pyhäjärven kappalainen Adam Berg