Yli kolmen vuosikymmenen mittaisen elämäntyön Haapajärvellä tehnyt Aarne Talasmo meni kansakoulun ja kasvatuksellisen veistokoulun jälkeen seminaariin, mistä sai päästötodistuksen 1922. Opettajan uran hän aloitti Lemillä Juvolan kansakoululla (1922–23) ja siirtyi sieltä Rantasalmelle Kolkontaipaleen koululle (1923–28). Syksyllä 1928 hän muutti Haapajärvelle, missä hän toimi kirkonkylän kansakoulussa opettajana 1928–39 ja 1945–58 sekä kansalaiskoulun johtajana 1958–62.

Aarne Talasmon sydäntä lähellä oli toiminta suojeluskunnassa. Hän toimi Haapajärven suojeluskunnan paikallispäällikkönä 20.1.1934 alkaen ja Raahen suojeluskuntapiirin VII alueen virkaa tekevänä aluepäällikkönä joka kesä kuukauden vuodesta 1932 alkaen. Suojeluskuntaupseeriksi hänet ylennettiin 1931. Reserviupseeritutkinnon hän suoritti Oulussa 1935 ja sai reservin vänrikin arvon. Aarne Talasmolle on myönnetty suojeluskunnan III, II ja I lk:n harrastusmerkki sekä valioluokan harrastusmerkki, MKL:n ja KKK:n kultainen ansiomerkki.

Talasmo osallistui moniin yhteisiin rientoihin. Hän toimi Haapajärven kunnan, Haapajärven osuuskassan ja Oy Vauhdin tilintarkastajana, Rantasalmen opettajayhdistyksen puheenjohtajana 1923–28, Haapajärven opettajayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1928 ja Ylivieskan opettajayhdistyspiirin puheenjohtajana vuodesta 1933.

Varsinaisen opettajatyönsä lisäksi hän toimi kouluhallituksen järjestämien veistonohjaajakurssien johtajana 1930–39. Näiden kurssien aikana Talasmolle esitettiin usein toivomus puulajikokoelman suunnittelemisesta kouluille. Kouluillahan oli perhos-, hyönteis- ja kasvikokoelmia, mutta puulajikokoelma puuttui. Niinpä Talasmo ryhtyi toimeen ja 1957 hän sai valmiiksi kouluille opetukseen uuden havaintovälineen. Samana vuonna hän kirjoitti myös Haapajärven kirkonkylän kansakoulun vaiheet vv. 1881–1957.

Kirjailijana Aarne Talasmo tuli tunnetuksi nimellä Antero Virkki. Antero Virkki kirjoitti seikkailukirjoja:

  • Kätketty valtakirja I ja II (1945)
  • Helmisaaren aarre (1945)
  • Salaluola (1946)
  • Kaksihuippuisen vuoren salaisuus (1946)
  • Teollisuusvakooja (1947)
  • Kadonnut kassakirja (1947)
  • Kummitustalo (1947)

Näissä kirjoissa lukija kohtaa haapajärvisiä paikannimiä, seikkailevan poikaparin Auliin ja Reijon (Talasmon omat pojat) sekä henkilöitä, jotka ovat ainakin jossakin määrin tuttuja haapajärvisille.

Vanhemmat

ylösottaja Abel Frilander ja Wilhelmiina Sihvonen

Puoliso

31.7.1921 kansakoulunopettaja Aino Kuhlman, syntynyt 1.6.1897 Lapua, kuollut 19.5.1990 Haapajärvi, vanhemmat suutarimestari Johannes Kuhlman (myöhemmin Kaukokari) ja Maria Serafia Lahti