Vienankarjalaisen oulankalaiskulttuurin taitaja, itkuvirsien ja runojen laulaja Marina Takalo syntyi Nikitinin sukuun Karjalassa, Oulangan piirin Taavon kylässä 3.8.1890. Marinan isä Iivana Nikitin oli laukkukauppias, kuten useimmat muutkin kylän miehet. Kun hän kuoli kauppamatkallaan, alkoi perhe köyhtyä. Marinan vanhemmat veljet ja sisaret läksivät ansiotöihin, mutta alaikäinen Marina joutui kerjuulle. Siellä vartuttuaan hän meni ”miesten töihin” ja oli esimerkiksi kuutena vuonna Oulankajokivarren suurissa savotoissa ajureiden apumiehenä.

Vuonna 1910 Marina avioitui Olli Nikitinin kanssa. Hän muutti miehensä syntymäkotiin Oulangan Onttoon miniäksi, josta pariskunta lähti vuonna 1915 omaan talouteen. Helmikuussa 1922 Karjalan kapinan jälkeen Marina ja Olli Nikitin pakenivat monien muiden karjalaisten tavoin Suomeen ja muuttivat nimensä Takaloksi.

Pakolaisaikanaan Takalot kiertelivät pitkin Suomea ja muuttivat yli 30 kertaa paikkakunnalta toiselle. Jatkosodan aikana he olivat Vienan rintaman palveluksessa. Tällöin Marina Takalo näki kotiseutunsa tyhjät talot, ymmärsi vienalaisen perinteensä arvon ja kypsyi sen kantajaksi. Sodan jälkeen hän työskenteli sahoilla ja kotitalouksien satunnaistöissä eri puolilla Suomea. Kuusamossa Takalot asuivat kolmeen eri otteeseen yhteensä 17 vuoden ajan. Aluksi he asuivat Kuusamon Tavajärvellä ja Suiningissa ja jatkosodan jälkeen Määttälänvaaralla ja Heikkilänkylässä. Vuonna 1955 pystytettiin Heikkilänkylän väen avulla talkoovoimin Marina ja Olli Takalolle oma mökki. Kenttäniemeen Kirpistönjärven rannalle noussut asutus oli kappale Karjalaa, ja rakennuksissa noudatettiin mahdollisuuksien mukaan oulankalaista rakennustapaa. Kenttäniemessä Takalot pystyivät viimein toteuttamaan ihanteensa ja elämään kiireettömästi lähes luontaistalouden kaltaisissa oloissa, kuten vuosisadan alun Vienassa oli tehty.

Takalot asuivat Kuusamossa aina syksyyn 1961 saakka. Tuolloin Olli Takalo kuoli, ja tämän jälkeen Marina muutti lastensa luokse Kemiin.

Luku- ja kirjoitustaidoton Marina Takalo oli lahjakas ja hyvämuistinen runonlaulaja ja kertoja. Vienalaistraditiota hän oli oppinut Oulangassa, jossa hänen syntymäkodissaan Vanhassatalossa asui saman katon alla yhtä aikaa neljäkin sukupolvea. Suurperheen vanhimmat kasvattivat ja viihdyttivät lapsia suullisen perinteen menetelmin. Vuonna 1898 kuollut isäntäti Olonja Nikitin välitti kalevalamittaisia runoja ja satuja, isä Iivana Nikitin kertoi vanhauskoisten tarina-, legenda- satu- ja myyttiperinnettä, ja äiti Stepanie Nikitin taas karjanhoidon ja parantamisen menoja. Eri ikäkausirituaalien menot, itkuvirret ja joiut Marina kuuli kylän vanhemmilta naisilta eri tapahtumissa. Marina painoi kuulemansa mieleensä ja piti perinteen koko elämänsä ajan muistissaan. Runonlaulajana ja sadunkertojana hän alkoi esiintyä vasta 1950-luvulla. Siihen mennessä hänelle oli ehtinyt karttua paljon monipuolista perimätietoa, sillä Marina oli persoonallisuudeltaan utelias ja tiedonjanoinen sekä hyvin lahjakas muistaja, joka pystyi esimerkiksi muistamaan pitkiä runoja ulkoa kerta kuulemalta. Hänellä oli laaja ja selkeä henkinen näkemys ja maailmankatsomus, ja runojen ja itkuvirsien laulanta oli hänelle jumalanpalvelusta. Viimeisen itse sepittämänsä itkuvirren Marina teki miehensä Olli Takalon muistolle ja esitti sen hautaustilaisuudessa.

Marina Takalolta on tallennettu vienalaista perinnettä haastattelunauhoille yhteensä noin sadan tunnin verran. Pari tuhatta numeroa käsittävä repertuaari kattaa kaikki Vienan genret ja on todennäköisesti suurin yhdeltä ihmiseltä tallennettu kokoelma.

Marina Takalo kuoli Kemin sairaalassa 22.7.1970. Heinäkuussa 1990 paljastettiin Kuusamossa hänen muistomerkkinsä, jonka on suunnitellut Nina Sailo.

Vanhemmat

Iivana ja Stepanie Nikitin

Puoliso

Olli Nikitin, myöh. Takalo

Lähdeluettelo

  • Marina takalo – oulankalaisperinteen taitaja ja tulkki. Koillissanomat 11.2.1984
  • Runonlaulaja Marina Takalon muistomerkki Kuusamoon. Koillissanomat 9.7.1990
  • Marina Takalo oli kertojalahjakkuus. Koillissanomat 26.7.1991
  • Leinonen, Kaarlo: Marina Takalo – runonlaulaja. Koillismaan uutiset 1.4.1999
  • Myllylä, Topi: Marina Takalo – rajaseudun suuri laulaja. Rajaseutu 4/1981, s. 19–21
  • Kansallisbiografia: Marina Takalo