Kuopiolaistyttö Alma Lindeberg suoritti opettajatutkinnon Sortavalan seminaarissa. Vastavalmistuneena 24-vuotiaana opettajana hän hakeutui Keski-Pohjanmaalle, Himangalle. Hän ryhtyi työhän kirkonkylässä sijaitsevan Särkilän koulun ainoana opettajana. Kunnassa koulu oli toiminut vasta 11 vuotta, ja vartaanhangoittelijoita yhä löytyi. Kuitenkin jo ensimmäisenä opettajavuotenaan Alma sai ohjattavakseen 40 oppilasta. Seuraavina vuosina oppilasmäärä yhä kasvoi. Niinpä syksyllä 1889 kansakouluntarkastaja K. W. Forsman huomautti, että luokkahuone oli liian pieni 50 oppilaalle. Opettajan työstä ei ollut muistuttamista, ja niin uusi opettaja saattoi virkavahvistuskirjan saatuaan vannoa virkavalan 1890.

Nuoren opettajan tukena oli tarmokas johtokunta. Se vaati oppilailta järjestystä, seurasi opetusta sekä auttoi koulua ja opettajaa monissa käytännön asioissa. Himangasta tuli opettajan uusi kotiseutu. Vain yhden lukuvuoden 1896–97 hän toimi Kajaanin maalaiskunnan Mainuan kansakoulussa. Koulu teetti paljon työtä. Opettajatar valvoi tarkasti suurta joukkoaan, kantoi siitä huolta, ohjasi kärsivällisesti, mutta myös vaati. Perusasiat kuten kertotaulut ja prosentit oli osattava. Koulupäivän jälkeen laiskanläksyä saatettiin harjoitella jopa parin tunnin ajan.

Alma oli suomenkielinen. Sitä osoittaa sekin, että hän vuonna 1906 muutti sukunimensä Lindeberg Soisaloksi. Alma Soisalo eli naimattomana, mutta sai omaakin perhettä. Kun hänen Otto-veljensä kuoli, täti adoptoi perheen 15-vuotiaan Emilia-tyttären. Myös hänen leskeksi jäänyt äitinsä muutti Himangalle ja asui tyttärensä luona kuolemaansa saakka. Myöhemmin vuonna 1921 Alma (58 v) ja Emmi (30 v) adoptoivat perheeseen 5-vuotiaan Lahjan, joka oli kansalaissodan orpo Turusta. Lahjan omiin muistikuviin on piirtynyt, kuinka hän uudessa kodissaan itki, että pikkuveljeä on ikävä. Kun Alma-mamma lohdutti, hän pelästyi vakuuttaen, ettei halua lähteä mamman luota minnekään. Emmin avioiduttua Lahja asui mamman kanssa kahdestaan.

Kunnassa kasvoi pikkuhiljaa suopeus koulua kohtaan. Sähköt valaisivat luokkahuonetta 1916, ja toimittuaan 29 vuotta koulunsa ainoana opettajana Alma Soisalo sai työtoverikseen apuopettajan 1916. Seuraavana syksynä perustettiin Himangan pappilassa kirkkoherra E. K. Elovaaran johdolla Himangan opettajayhdistys, ja Alma oli kokouksessa mukana. Työn ohella Alma Soisalo puuhasi monissa järjestöissä. Hän kuului Lähetysseuraan, diakoniaompeluseuraan ja Kotikasvatusyhdistykseen. Opettajatoveriensa kanssa hän kulki niin kirkolla kuin syrjäkylillä keräämässä tarvikkeita myyjäisiin ja arpajaisiin. Vierailuja tehtiin tuttavien ja oppilaiden koteihin.

Kallaveden äärellä nuoruutensa viettänyt Alma Soisalo piti Lestijokirannasta. Omassa veneessän hän viipyi tuntikausia onkien särkiä ja ahvenia. Eläkekotikin sijaitsi koulun lähellä, liki Lestijokea. Alma Soisalo jäi eläkkeelle 41 palvelusvuoden jälkeen. Lähtiäisjuhla 29.7.1928 oli liikuttava tilaisuus.

Alma Soisalo kutsuttiin Himangan opettajien ammattiyhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Hänen siunaustilaisuudessaan tammikuussa 1937 Himangan kirkko oli ääriään myöten täynnä entisiä oppilaita, ystäviä ja opettaja- ja koulutovereita.

Vanhemmat

Matts Lindeberg ja Maria Elisabet Koistinen

Puoliso

Alma Soisalo ei ollut naimisissa.