Heikki Simonen oli kansanedustajana 1931–51; hän kuului sosiaalidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän kuului maatalousvaliokuntaan koko edustajakautensa sekä monet vuodet suureen valiokuntaan ja valtiovarainvaliokuntaan, jonka kulkulaitosjaoston puheenjohtajana hän toimi. Simonen oli jäsenenä useissa valtion komiteoissa sekä maatalouden tuotantolautakunnissa ja maatalousministeriön neuvottelukunnassa sen eri jaostoissa. Hän toimi puheenjohtajana Pohjois-Suomen maatalouden elvyttämisohjelman laatineessa toimikunnassa. Simonen piti tärkeänä työskentelyään Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatusta selvittäneessä komiteassa.

Kunnalliselämään Simonen osallistui aktiivisesti. Hän oli Alavieskan kunnanvaltuutettuna koko edustajakautensa ajan. Hän toimi myös kansakoululautakunnan, kunnan taloudellisen toimikunnan ja manttaalikunnan puheenjohtajana ja kunnallisena palkkatarkkailijana. Ylivieskassa, jonne perhe muutti 1950, Simonen oli kunnallisvaltuutettuna 12 vuotta ja toimi myös valtuuston varapuheenjohtajana. Hänen asiantuntemustaan ja poliittisia kanaviaan hyödynnettiin monissa kunnallisissa ja alueellisissa asioissa. Hän toimi Kalajokilaakson taloudellisen aluejärjestön puheenjohtajana ja oli Kalajokilaakson talousalueen liiton hallituksessa 1960-luvulla, jolloin Ylivieska tavoitteli voitollisesti Keski-Pohjanmaan tiepiirin hallinnollista keskusta itselleen. Pohjois-Suomen maatalousopiston kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana hän oli innokkaasti puuhaamassa opistoa Ylivieskaan mutta sai todeta tappion tämän hankkeen osalta. Yritystoimintaan ja liike-elämään hänellä oli tilaisuus osallistua Rikkihappo- ja Superfosfaatti Oy:n (Kemira) hallintoneuvoston jäsenenä ja Kalajokilaakson osuusliikkeen edustajiston jäsenenä ja tilintarkastajana. Toimitsija- ja kansanedustajatyönsä ohella hän harjoitti myös maataloutta Alavieskassa asuessaan ja jatkoi sitä pienemmässä mitassa myös Ylivieskassa. Oppia tilan hoitoon hän oli hankkinut Kannuksen maamieskoulusta 1927 ja valmiuksia yhteiskunnalliseen toimintaan opiskelemalla Työväen akatemiassa Kauniaisissa 1929.

Sosiaalidemokraattisen puolueen palvelukseen Heikki Simonen tuli maaseututoimitsijana 1930. Kokkolan sos.dem. piirin piirisihteerinä hän oli 1931–33 ja Oulun sos.dem. piirin palveluksessa useaan otteeseen. Hän oli perustamassa sanomalehtiä Pohjanmaan Kansa ja Pohjolan Työ, joihin hän myös ahkerasti kirjoitti artikkeleita. Ajoittain hän toimi myös näiden lehtien palveluksessa. Hän oli mm. Oulun sos.dem. piirin piiritoimikunnan ja piirin eteläpään aluetoimikunnan jäsen. Puoluetyöntekijän tehtävien lisäksi hän ehti toimia Puutyöväen liiton toimitsijana sekä kymmenten vuosien ajan maataloudellisissa järjestöissä, mm. Suomen pienviljelijäin liitossa sivu- tai päätoimisena työntekijänä sekä vaativilla luottamusmiespaikoilla. Hän oli mm. Pienviljelijäin liiton liittotoimikunnan jäsen ja Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja.

Heikki Simonen muistetaan sulavasanaisena ja iskevänä puhujana ja kirjoittajana. Pohjois-Suomen talouspoliittisia kysymyksiä -niminen kirjanen ilmestyi 1958. Viisi vuotta myöhemmin ilmestyi hänen 1930-luvun muistelmateoksensa Kuvia 30-luvulta. Viimeisinä elinvuosinaan Simonen teki merkittävän kirjallisen työn keräämällä ja kokoamalla työväenliikkeen historiaa teokseksi Sosialidemokraattinen työväenliike Kala- ja Pyhäjokilaaksossa. Kirja ilmestyi vuonna 1975 Ylivieskan työväenyhdistyksen 75-vuotisen toiminnan merkkipaaluna. Kirjoittaja ei ehtinyt nähdä teosta painoasussa. Kirjan viimeisillä sivuilla on kuva, jossa sosiaalidemokraattisen puolueen ja piirijärjestön edustajat jättävät hänelle viimeisen tervehdyksen.

Vanhemmat

maanviljelijä Ville Simonen ja Elina Ojala

Puoliso

  1. Alavieskassa 17.1.1930 Lyydi Maria Isokääntä, syntynyt 8.3.1908 Kalajoki, kuollut 22.5.1934 Alavieska, vanhemmat talollisen poika Matti Leanderinpoika Isokääntä ja Anna Kustaava Augustintytär Rönn
  2. 4.2.1939 Irja Anna Orvokki Jylkkä, syntynyt 16.11.1918 Kalajoki, äiti Anna Sofia Koskinen, o.s. Jylkkäli>