Ainakin 1770-luvun loppupuolelta lähtien kahdeksanlapsisen katraan kuudentena syntynyt Simon eli Simo käytti Simon Silvén -nimeä. Sukunimi juontuu hänen kotikylänsä Kalajoen Metsäkylän nimestä. Tiedot Matti Matinpoika Jylkän eli Simon Silvénin lapsuudesta ja nuoruudesta ovat puutteelliset. Tärkeimmän rakennusmestarioppinsa hän lienee saanut isältään kirkon- ja tapulinrakennustyömailla. Sen lisäksi on mahdollista, että hän on nuoremman veljensä, maanmittari Stefan Silvénin tavoin istunut jonkin aikaa koulunpenkillä.

Kirkonrakentaja Simon Silvénin vanhin itsenäinen työ lienee Nurmeksen tapulin rakentaminen vuonna 1773. Tuolloin mestari oli 25-vuotias. Sitä ennen hän oli kuitenkin osallistunut isänsä johtamaan Kärsämäen kirkon rakentamiseen 1765. Omien suunnitelmiensa mukaan Simon Silvén rakensi ainakin Sievin (1775, purettu 1860-luvulla), Kallankarin (1780) ja Ullavan (1783) kirkot. Näiden rakennustöittensä ohella hän on tehnyt joukon kirkkojen ja tapulien piirustuksia, joita hän ei kuitenkaan saanut sellaisenaan toteutetuksi. Ruotsin yli-intendentinviraston vahvistamien rakennuspiirustusten mukaan Simon Silvén on rakentanut Iisalmen (1779), Merijärven (1781), Loviisan (1782, paloi 1855), Vihannin (1784) ja Rantsilan (1785) sekä ilmeisesti myös Kalajoen (1780–81, paloi 1808), Alavieskan (1795, paloi 1916) ja Pielaveden (1797, purettu 1882) kirkot.

Nurmeksen tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen renessanssitapuli. Sen sijaan Simon Silvénin suunnitelma Saloisten tapuliksi on lähinnä pohjalaisen ja lounaissuomalaisen tapulityypin siro sulautuma. Kallankarin ja Ullavan kirkot ovat myös tavanomaisuudesta poikkeavia, pitkänomaisen kahdeksankulmion muotoisia. Ullavan kirkko on lisäksi rakenteeltaan ns. tukipilarikirkko, jonka pitkiä sivuseiniä tukevat lyhyistä hirsistä salvotut ontot tukipilarit. Pohjakaavansa erikoislaatuisuudesta huolimatta edellä mainitut kirkkorakennukset nivoutuvat kokonaisuudessaan tyyliltään kiinteästi muuhun 1700-luvun loppupuolen pohjalaiseen kansanomaiseen rakennustaiteeseen. Kirkonrakentaja Simon Silvénin tärkeimpiä töitä olivat kuitenkin muutamat ristikirkot, joiden piirustuksia oli muokattu Tukholmassa Silvénin alkuperäissuunnitelmien pohjalta. Verrattaessa rakennusmestarin laatimia piirustuksia hänen pystyttämiinsä kirkkoihin havaitaan, että mestari on vähitellen muokannut rakennussuunnitelmansa yhä enemmän yli-intendentinviraston tyylisuuntaa vastaavaksi.

Kalajoen Ison-Jylkän talon isäntä, kirkonrakentaja Simon Silvén, on merkittävimpiä keskipohjalaisia 1700-luvun lopun rakennusmestareita. Hänen pääasiallinen toiminta-alueensa oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Silvénin rakennustuotanto ja säilyneet piirustukset osoittavat, että hän on hallinnut laajasti perinteisen pohjalaisen kirkon- ja tapulinrakennustaiteen ja samanaikaisesti kuitenkin kyennyt omaksumaan monia kirkkoarkkitehtuurin senaikaisia uutuuksia.

Vanhemmat

talollinen ja kirkonrakentaja Matti Jylkkä ja hänen 2. vaimonsa Anna Sigfridintytär

Puoliso

  1. Kalajoella 19.12.1775 Anna Juhontytär Kalling, syntynyt 6.2.1751 Kalajoki, kuollut keltatautiin 1.11.1783 Kalajoki, vanhemmat kirvesmies Juho Pekanpoika Kalling ja Margareta Kallentytär Chore
  2. Alavieskassa 1.2.1785 Maria Magdalena Martintytär Laurin, syntynyt 16.4.1749 Kälviä, kuollut luultavasti 1799, vanhemmat Kälviän kappalainen Martti Laurin ja Anna Westzynthia