Johan Siipolan etunimeksi vakiintui jo lapsena Janne, jota käytettiin hänen elämänsä loppuun saakka. Perheessä oli kahdeksan lasta, ja vanhempien kuoltua kotityöt jäivät lähes yksinomaan 15-vuotiaan Jannen huoleksi. Kalajoen raittiuslautakuntaan hänet valittiin vuonna 1919, vain 17-vuotiaana. Janne Siipola suoritti asepalveluksensa Lappeenrannassa 1923, aluksi ratsumiehenä, myöhemmin huoltotehtävissä leipomossa. Päästyään siviiliin hän pääsi Kalajoella työhön Orellin leipomoon. Vähän myöhemmin hän siirtyi nuorisoseuran leipuriksi, jossa tehtävässä hän toimi yli 30 vuotta. Tämä työ keskeytyi talvi- ja jatkosodan aikana, jolloin Janne osallistui rintamapalvelukseen.

Janne Siipolan elämäntyö suuntautui Kalajoen nuorisoseuraan. Hänet valittiin sen esimieheksi 1924, ja tässä tehtävässä Siipola toimi vuoteen 1950. Seuraavat kuusi vuotta hän oli seuran toiminnanjohtajana. Janne Siipola oli Kalajoen nuorisoseuran ehdoton sielu: kasvattaja, jolla oli synnynnäistä arvovaltaa ja henkistä voimaa ympäristössään. Hän sai luoduksi poikkeuksellisen hyvän ja myönteisen hengen seuran toimintaan. Siipolan kutsumanimeksi vakiintuikin aivan pian yleisesti Seuran Janne. Kalajoen nuorisoseuran loistoaika ajoittui 1930-luvulle, jolloin Siipola vaikutti ratkaisevasti sekä liiketoiminnan kukoistamiseen että ohjelmaosuuden kasvamiseen ja monipuolistumiseen. Vuonna 1930 nuorisoseuran yhteyteen perustettiin elokuvateatterikin. Siipolan toimesta Kalajoelle saatiin nopeasti filmiuutuudet, ja näytelmienkin ohjelmisto pysyi kiinnostavana. Seuran Jannen rakkain harrastus olikin näytteleminen: hän sekä ohjasi että esiintyi. Nuorisoseuran näytelmäryhmä saattoi vuosittaisilla kiertueillaan yltää jopa 50 esityskertaan.

Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokuntaan Janne Siipola kuului 1946–54 tultuaan jo 1934 valituksi sen verotuslautakuntaan. Janne Siipolaa syvästi masentanut, suurta valtakunnallistakin huomiota herättänyt syyte osallisuudesta ja yllyttämisestä syksyn 1954 ”Kalajoen kapinaan” johti Seuran Jannen pitämiseen tutkintovankeudessa kuukauden ajan. Lopulta kaikki markkinaselkkauksen välittömät ja välilliset aiheuttajat kuitenkin vapautettiin syytteistä. Tapaus jätti pysyvän jälkensä Janne Siipolaan, ja hän muutti 1956 Helsinkiin Maalaisten maitokeskuksen leipuriksi. Pääkaupunkiseudulla hän edelleen jatkoi näytelmä- ja lauluharrastustaan. Eläkepäiviään Janne Siipola palasi viettämään kotiseudulleen Kalajoelle. Aloitekykyinen, ideakas ja asiastaan innostunut Janne Siipola jätti tarmokkaalla toiminnallaan pitkäaikaisen vaikutuksen Kalajoen kulttuurielämään. Nuorisoseuran kukoistusaika muistetaan aina nimenomaan Seuran Jannen aikana.

Vanhemmat

Kustaa Sanfrid Siipola ja Maria Lassila

Puoliso

Johan Siipola ei ollut naimisissa.