Kalle Sarala syntyi 20.6.1882 silloisessa Kuusamossa, nykyisessä Posion Kynsijärven kylässä Kellin talossa. Kallen ollessa noin viisivuotias hänen isänsä osti Pudasjärven Sarakylästä Saralan tilan, jonne perhe muutti. Ajan tavan mukaan silloinen sukunimi Kellinsalmi vaihtui talon mukaiseksi ja perheestä tuli Saraloita.

Nuoren Kalle Saralan koulunkäyntimahdollisuudet olivat liki olemattomat, ja hänen opintonsa jäivätkin rippikoulun sekä pariviikkoisten kiertokoulukurssien varaan. Nuoresta miehestä lähtien hän paneutui viljelemään kotitilaansa kaikella tarmollaan. Vuonna 1905 hän pääsi Oulun läänin Talousseuran järjestämälle Etelä-Suomen-kiertomatkalle, jota hän piti sittemmin parhaana maatalouskoulunaan. Kaikenlainen maatalouden edistäminen oli Saralalle sydämenasia. Hänen kotitilansa pellot salaojitettiin ensimmäisenä Pudasjärvellä, ja suopeltojen salaojitus oli ensimmäinen laatuaan koko Pohjois-Pohjanmaalla. Saralassa paiskittiin töitä niin suurella tarmolla, että Kallen ja isä-Matin aikana tilan peltopinta-ala lisääntyi kuudesta hehtaarista kymmenkertaiseksi.

Kalle Sarala kantoi huolta myös lähimmäisistään. Jo varhain hän ymmärsi tilattoman väestön aseman heikkouden ja ryhtyi ajamaan heidän asiaansa paitsi kotikylässään myös muualla Pudasjärven kunnan alueella. Hän oli innokkaasti mukana asutustoiminnassa ja eri asutusalueiden perustamisessa mm. Nuorunkasuon, Kouvanjoen, Lehmisuon, Kipinäsuon ja Pärjänsuon alueita rakennettaessa. Myös liikenneyhteyksien parantaminen oli Saralalle tärkeää, ja hän tekikin runsaasti aloitteita tiehankkeista. Lisäksi hän osallistui käytännön rakennustöihin paitsi Sarakylässä myös ainakin Kuivaniemen Oijärven ja Ranuan Kelankylän tietöissä työnjohtajana. Kalle Saralan pitkäaikainen, toteutumaton unelma oli Sarakylän ja lähikylien muodostaminen omaksi kunnaksi. Tiettävästi kirkon paikkakin oli hänellä jo mietittynä.

Maanviljelyksen ohella Kalle Sarala hoiti lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli mm. Oulun läänin Talousseuran johtokunnan ja valtuuston jäsen, paikallisen maamiesseuran sekä puima- ja sonniosuuskuntien johtotehtävissä ja kuului maanvuokralautakuntaan, asutustoimikuntaan ja maatalouskerhoyhdistykseen. Ansioistaan maatalouden edistämiseksi hän sai Maatalousseurojen Keskusliiton kultaisen ansiomerkin. Myös osuustoiminta oli lähellä hänen sydäntään. Sarala toimi Sarakylän Osuuskassan hallinnon puheenjohtajana sen perustamisvuodesta 1913 alkaen vuoteen 1957 saakka. Pudasjärven Osuuskaupan hallintoneuvosto toimi hänen johdollaan parikymmentä vuotta. Myös maakuntatasolla hän osallistui osuustoiminnan hallintotehtäviin.

Kunnallisissa luottamustehtävissä Kalle Sarala toimi vuosikymmenten ajan. Hän kuului Pudasjärven kunnanvaltuustoon vuosina 1918–1957 ja sitä ennen kuntakokoukseen. Hänellä oli myös lukuisia lautakuntatehtäviä, ja hän hoiti kunnanvaltuuston varapuheenjohtajan virkaa pitkän aikaa. Kun maalaisliiton toiminta alkoi Sarakylässä vuonna 1908, valittiin tuolloin 26-vuotias Sarala puheenjohtajaksi, jota virkaa hän hoiti aina vuoteen 1956 saakka. Kahtena vuonna hän oli presidentin valitsijamiehenä ja useita kertoja kansanedustajaehdokkaana. Vuonna 1957 hän sai ansioistaan maalaisliiton toiminnassa puolueen kultaisen ansiomerkin. Yhteiskunnallisista ansioistaan hän sai taloustirehtöörin arvonimen ja Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Poliittisissa ympyröissä Kalle Sarala tutustui myös tasavallan presidentti Urho Kekkoseen, joka sittemmin vieraili hänen kotonaan Saralassa huhtikuussa 1958.

Vakaumukseltaan vanhoillislestadiolainen Sarala toimi rauhanyhdistyksen tehtävissä paitsi paikallisella tasolla myös koko maakunnan alueella saarnamiehenä. Hänen sanomanaan oli ihmisen kasvattaminen ajallisen yhteiskunnan palvelukseen siten, että ihmisellä olisivat ”jalat maassa ja sydän taivaassa”. Saralan talo oli seurojen pitopaikkana vuosittain. Siellä käynnistyi myös Sarakylän kansakoulun toiminta ennen oman koulurakennuksen saamista. Kalle Sarala olikin myös koululautakunnan puheenjohtaja vuosikymmenten ajan.

Suuren elämäntyön tehnyt Kalle Sarala kuoli kotonaan 18.11.1960. Hänen hautajaisistaan muodostui suuri surujuhla. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen lähetti muistojuhlaan surunvalittelusanoman.

Lähdeluettelo

  • Sarkain ja savottain sarakylä. Koonnut: Pudasjärven kansalaisopiston Sarakylän kylähistoriapiiri opettajana Erkki Taskila; toimittaja: Erkki Taskila.
  • Kalle Sarala. Koillispohjan sähkö 1960: 4.
  • Riekki, Eino: Taloustirehtööri Kalle Saralan syntymästä 115 vuotta: kotikylän rakentaja ja valtakunnan vaikuttaja. Iijokiseutu 16.6.1997, s. 10.