Hämeen Vesilahdella Laukon kartanon torpparin pojanpoikana syntynyt Matti Ruokola muutti kaksivuotiaana perheensä mukana Oulaisiin, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1951. Jatko-opinnot liittyivät lääketieteeseen. Ruokola valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1955 ja lisensiaatiksi 1959, jolloin hän palasi Oulaisiin kunnanlääkäriksi. Ruokola oli vuosina 1961–1967 myös Raahen sotilaspiirin lääkäri.

Pyhäjokiseudun päätoimittaja Yrjö Talvi muisteli vuonna 1984, että kunnanlääkärin vastaanotolla riitti vipinää aamuvarhaisesta asti. Kun Ruokala avasi vastaanottonsa oven, hän teki pikaisen silmämääräisen arvion ja komensi: ”Reseptin uusijat tuohon huoneeseen. Muut jäävät sitten tähän.” Kun reseptit oli kirjoitettu ja pikkuasiat saatu kuntoon, alkoi varsinaisten potilaiden vastaanotto.

Kunnanlääkärin työtaakkaa lisäsi se, että potilaita oli myös naapurikunnista. ”Seitsenpäiväinen työviikko, työaikaa käytännössä joka tunti yölähtöineen”, muisteli Ruokola vuonna 1982. Lopulta työpaineet kasvoivat niin suuriksi, että Ruokola päätti muuttaa Ouluun, missä hän erikoistui korva-, nenä- ja kurkkusairauksiin ja toimi apulaislääkärinä lääninsairaalassa 1967–1970. Eduskuntaan valinnan jälkeen hän ei palannut vakituiseen lääkärin virkaan, ja lääkärin tehtävät jäivät vähitellen kokonaan 1970-luvulla.

Liitossa tammikuussa 1982 olleessa 50-vuotishaastattelussa Ruokola muisteli opiskeluvuosiaan: ”Ei silloin opiskeluaikana politikoitu, silloin opiskeltiin.” Kosketus yhteiskunnallisiin asioihin tapahtuikin vasta vuoden 1962 presidentinvaalien aikoihin, jolloin Ruokola tunnustautui ensi kerran maalaisliittolaiseksi ja kekkoslaiseksi. Hyvinä ”puhemiehinä” olivat Eeli Erkkilä ja Lauri Pietarila.

Ruokolan kunnallispoliittinen ura alkoi Oulaisissa vuonna 1965, kun hänet valittiin valtuustoon. Sittemmin hän osallistui Oulun kaupunginvaltuuston työskentelyyn 14 vuotta, josta ajasta kuusi vuotta valtuuston puheenjohtajana. Oulaisten-aikaan liittyi Oulaisten Huiman puheenjohtajuus. Ruokola oli kotiuttamassa Pyhäjokialueelle nuorkauppakamariaatetta ja oli vuosina 1965–1966 Oulaisten seudun nuorkauppakamarin ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1967 Ruokola oli Nuorkauppakamarien keskusliiton varapuheenjohtaja, ja samana vuonna hänestä tuli JC-järjestön senaattori. Vuodesta 1963 Ruokola toimi 20 vuotta Pyhäjokiseutua julkaisseen Pyhäjokiseudun Kustannus Oy:n hallituksessa. Hän oli myös Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy:n hallituksen jäsen.

Keskustalainen Matti Ruokola valittiin kansanedustajaksi ensi kerran vuoden 1970 vaaleissa. Hän putosi eduskunnasta vuonna 1975, mutta onnistui uudistamaan kansanedustajan mandaattinsa neljä vuotta myöhemmin. Ruokola toimi eduskuntavuosinaan sosiaali-, talous- ja ulkoasiainvaliokunnan sekä Pohjoismaiden Neuvoston valtuuskunnan jäsenenä. Toisen eduskuntajakson jälkeen hänet nimitettiin vuonna 1983 lääkintöhallituksen pääjohtajaksi. Tehtävä jatkui vuoteen 1991, jolloin lääkintöhallituksen itsenäinen taival loppui ja sille kuuluneet asiat siirtyivät sosiaali- ja terveyshallitukselle. Johtajakaudelle osuivat sairaanhoitopiirien luominen ja oman alan keskushallinnon uudistaminen. Matti Ruokola oli myös kahdesti – vuosien 1978 ja 1982 vaaleissa – presidentin valitsijamiehenä.

Ruokolan alueellisista ja valtakunnallisista luottamustoimista mainittakoon Keskustapuolueen puoluehallituksen jäsenyys ja Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuus. Hän oli puheenjohtajana Sairaalaliiton ja Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa sekä Työterveyslaitoksen Oulun aluelaitoksen neuvottelukunnassa ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan liittohallituksessa. Ansiolistaan liittyivät myös Keskussairaalapiirien liiton ja Suomen kaupunkiliiton hallitukset, Suomi-Salaman ja Vakuutus Oy Pohjolan edustajistot, Auran ja Pelastakaa lapset ry:n hallintoneuvostot sekä VTT:n sairaalateknillisen laboratorion ja Oulun läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnat. Suomen Rauhanpuolustajat ja UKK-perinneyhdistys tulivat myös tutuiksi Ruokolalle. Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta myönsi Ruokolalle kunniatohtorin arvon vuonna 1989.

Kansanedustajan työ eduskuntaryhmän johtamisineen yhdessä lukuisten luottamustoimien kanssa takasi kiireiden jatkumisen lääkärinuran jälkeenkin. Vuonna 1982 Ruokola kuitenkin vakuutti: ”En tunne stressautuvani, tällainen elämänmeno sopii minulle. Kun ihmiset kirjoittavat ja soittavat ja kysyvät neuvoa, tuntee siinä samalla saavansa itselleen jotakin korvaamatonta, ainakin hyviä ystävyyssuhteita.” Vastapainoa työkiireisiin tarjosivat penkkiurheilu, hiihto, luonnossa liikkuminen, myös sienestäminen, marjastaminen ja metsästäminen, sekä muistelmien ja tietokirjojen lukeminen.

Matti Ruokola teki paluuta politiikkaan syksyllä 1994 asettumalla eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kampanja katkesi kuitenkin sairauskohtaukseen Espoossa automatkalla Salosta kohti pääkaupunkiseutua. Näin hän täytti kirjaimellisesti poliittisen uransa alkuaikoina Liitto-lehden haastattelussa antamansa lupauksen olla ”asian puolesta niin kauan kuin peukalo liikkuu”.

Matti Ruokolan pitkäaikainen kansanedustajakollega Ahti Pekkala totesi muistokirjoituksessaan, että Matti Ruokola oli aina ennakkoluuloton rakentaja ja nykyaikainen uudistaja, jonka keskeisiä ominaisuuksia olivat tarmokkuus ja sähäkkä toimeliaisuus. Pekkalan mukaan Ruokolalle oli myös luonteenomaista ajaa tinkimättä oikeaksi uskomaansa näkemystä ja halu toimia kotimaakuntansa hyväksi.

Puoliso

vuodesta 1956 Raili Sisko Kristiina Pulkkinen(1931–)

Lähdeluettelo

  • Mai Koivula, ”Asiat hoidetaan unia menettämättä” – Pyhäjokiseutu 30.1.1982.
  • ”Meidän yhteistyökykymme säilyy” – Liitto 31.1.1982.
  • Mirja Hakko, Päätoiminen osallistuja Oulun kaupungista – Kaleva 1.2.1982.
  • Yrjö Talvi (pee/tee), Ruokolan Matti varoittaa tupakasta – Pyhäjokiseutu 19.10.1984.
  • Maarit Huovinen, Harrastukset ja Matti Ruokola – Lääkäri ja vapaa-aika 1:1987.
  • Matti Ruokola kuollut – Suomenmaa 22.10.1994.
  • Ahti Pekkala, Matti Ruokola oli osa tätä maakuntaa – Suomenmaa 22.10.1994.
  • Matti Ruokola kuollut – Pyhäjokiseutu 23.10.1994.
  • Suomen kansanedustajat 1907–. Helsinki 2000.
  • Pyhäjokialueen asialla. Pyhäjokiseudun 50-vuotisjuhlakirja (toim. Harri Turunen). Oulainen 2004.