Raudaskosken talon isännäksi 1702–31 merkitty Pekka Pertunpoika johti perimätiedon mukaan isonvihan aikana yhdessä ”Koskelan Kyöstin” kanssa talonpoikia, kun nämä telkesivät Padingin taloon joukon venäläisiä sotilaita ja surmasivat heidät sytyttämällä talon tuleen. Tarinalla on nähtävästi todellisuuspohjaa, koskapa myös Kokkolan raatimies Jakob Falander mainitsi 1789 painetussa kertomuksessaan, että Kalajoen pitäjässä oli poltettu isonvihan aikana joukko kasakoita. Tämä teko oli kostoa siitä, että venäläiset harjoittivat veristä terroria noin vuoden ajan miehitettyään syksyllä 1714 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan. Ylivieskassakin murhattiin useita kymmeniä ihmisiä, muiden ohella Pekka Raudaskosken vaimo ja heidän puolitoistavuotias poikansa. Muistitieto ”Rauvas-Pekan” kostosta voi siis olla hyvinkin todenperäinen. Kun venäläiset surmasivat 1714 Padingin isännän Jaakko Tapaninpojan ja kaksi muuta henkeä tämän talon väestä, myös kostotoimen liittyminen Padingin taloon voi pitää paikkansa.

Raudas-Pekan taistelutoverilla ”Koskelan Kyöstillä” lienee tarkoitettu ylivieskalaista Juuso Juusonpoika Koskelaa, joka kaatui kirkonkirjan mukaan 1714 taistellessaan venäläisiä vastaan ”Malilan kahakassa”. Kansan vastarinta sammui kuitenkin vähitellen, ja toisaalta miehittäjien menettely lieveni syksystä 1715 lähtien. Niin Pekka Raudaskoski viljeli jo 1719 rauhassa taloaan luottaen arvattavasti siihen, että venäläiset eivät tunteneet hänen aikaisempia tekojaan.

Vanhemmat

talollinen Perttu Knuutinpoika Raudaskoski ja Anna Pietintytär

Puoliso

ainakin vuodesta 1702 Reetta Antintytär Haapasaari, syntynyt Alavieskassa, kuollut venäläisten murhaamana 1714, isä talollinen, lautamies Antti Paavonpoika Haapasaari