Marraskuun ensimmäisenä 1903 syntyi Juho Juhonpojan ja Anna Kreetan 10. lapsi, joka sai raamatullisen nimen Filippus; olihan Juho Rajaniemi paitsi maanviljelijä myös maallikkosaarnaaja. Kähtävän kylän kiertokoulu antoi opilliset eväät, ja ammattitaito tuli v. 1924 Muuramessa Sifferi-veljen apelta seppä Wittenbergiltä. Filippus kalkutteli kiertävänä kyläseppänä vuosina 1925–40. Hän osasi myös suutarin töitä. Avioliiton hän solmi Vieno Jutilan kanssa ja tuli taloon vävyksi.

Filippus oli suojeluskunnan jäsen ja koulutti sen ampujia. Sk:n valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa v. 1936 kivääriammunnan joukkuekilpailuissa Alavieskan voittoisassa joukkueessa ampuivat hänen lisäkseen Vilho ja Eino Jutila sekä Juhani Niskala ja Nestori Takkunen. Filippus oli suojeluskunnan paikallispäällikkö ja ilmasuojelupäällikkö 1939–44; hän oli alueensa sotilaallisen toiminnan johtaja sodan aikana ja vastasi suojeluskunnan ja valtion omaisuudesta. Esikunta toimi ensin kunnantalossa, sitten Jutilassa.

Filippus teki runsaasti töitä valtiolle, seurakunnalle, kunnalle ja eri yhteisöille. Hän urakoi Alavieskan Saha ja Mylly Oy:n sähkömyllyn ja teki vuotuiset sähkö- ja konekorjaukset sekä huollot. Hän johti Rahkolan myllyn uusimistöitä ja oli Pyhäjärven kansallismeijerillä ja Yppärin myllyllä sekä Metsäkylän myllyn suunnittelussa, työnohjauksessa ja asennustöissä. Alavieskassa valmistuivat keskuskansakoulun radio- ja sähköistämistyöt.

[Kuva: Hugo Kähtävän tekemä pienoisveistos]
Hugo Kähtävän tekemä pienoisveistos

Alavieskan kirkon viimeistä rakennusvaihetta Filippus johti 14.4.1947–19.12.1948. Hän suunnitteli ja rakensi tarvittavat koneet, mm. pari höyläkonetta, sirkkelin, kenttäsirkkelin ja kaksi tasohöylää, joista toisessa oli oikohöylälaitteisto ja toisessa tapitus tappiliitoksentekoa varten. Kirkkoa varten valmistui ainakin jyrsinkone, rimasirkkeli ja vannesaha. Useissa koneissa kaikki oli omaa tekoa: pultit taottu pajassa, itse jengottu, terät ja liukulaakerit omatekoisia. Kirkon penkkien selkänoja valmistui Filippuksen erikoiskoneella. Ideoita riitti: talot istuttivat kirkon ympärille oman sukukoivun. Ei tarvittu vierasta taiteilijaa, sillä Filippuksen pyynnöstä Hugo Kähtävä lupasi tehdä Kristus-veistoksen. – Hugo Kähtävä laati v. 1980 Filippuksesta pienen puuveistoksen, jonka tilasivat Ilkka ja Elli-Maija Rajaniemi.

Kesällä 1951 valmistui pappilan talousrakennus, jossa oli navetta (5 lehmää), talli, lampola ja sikala, karjakeittiö, maidon jäähdytyshuone, sauna, autotalli, AIV- ja juurikassäilöt sekä rehusuoja. Filippus paitsi piirsi ja johti töitä myös suunnitteli tulipesälaitteet ja teetti betoni-, muuraus-, puu- ja sähkötyöt.

Tästä pappilan mallinavetasta saatiin työtila nuorten työttömien ammattikursseille. Tätä ns. pajakoulua pidettiin vuosien 1959–66 aikana Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun alaisuudessa ja valvonnassa. Filippus usein heitti repun selkäänsä ja matkusti Helsinkiin hankkimaan varoja. Saatiin seppä-hitsaaja- ja maatalouskonekorjaajan kurssit; Filippus organisoi, johti ja opetti maatalouskoneiden korjausta.

Filippus Rajaniemi toimi kunnallisissa lautakunnissa (rakennus-, työllistämis- ja teollistamislautakunnissa), valtuustossa 1946–49 ja 1960–68 sekä Kalajokilaakson Talousalueen Liitossa. Hän oli myös Alavieskan ja Kähtävän sähköyhtiössä 1947–61 ja kunnallisessa sähkölaitoksessa 1962–64.
Filippus järjesteli työttömiä miehiä Australiaan tienestiin 1950-luvun alkupuolella. Mt. Isassa asuva Kaarlo-veli kirjoitti kysyen, olisiko sopivia tulijoita lyijykaivokseen. (Veljesten kirjeenvaihto ja tiedot matkan monimutkaisista järjestelyistä ovat Oulun maakunta-arkistossa Filippus Rajaniemen arkistossa, jossa ovat muutkin Filippuksen paperit).

Jokijärjestelyt olivat myös pitkäaikainen työ 1950-luvulta 1970-luvulle. Kalajoen tulvat haittasivat elämää, ja jotain oli aikaansaatava. Filippus toimi aktiivisesti jokipengerryksen puolesta.

Poliittisen kirjoittelun Rajaniemi aloitti sotien jälkeen kirjoittamalla lehtiin. Pitäjänpäällikkönä hän oli alkaen vuodesta 1953. Hän organisoi Alavieskassa maalaisliiton toiminnan ja osallistui useihin vaaleihin tukimiestensä avulla. Näissä merkeissä hän tutustui Kekkoseen. Uusi presidentti lahjoitti 15.2.1956 kehystetyn valokuvansa, jonka omistuskirjoituksessa luki hyvin pienellä käsialalla ”Maanviljelijä Filippus Rajaniemelle kättä lujasti puristaen”. Presidentin itsenäisyysjuhlissa Filippus ja Vieno Rajaniemi olivat mukana 6.12.1957.

Vanhemmat

maanviljelijä Juho Rajaniemi ja Anna Kreeta Koskela

Puoliso

Vieno Esteri Jutila, syntynyt 9.1.1904 Alavieska, kuollut 28.2.1990 Alavieska, vanhemmat talollinen, kirkonisäntä Heikki Jutila ja Reeta Eskola