Pudasjärvellä tunnetuksi tullut kauppaneuvos Janne Rajamaa, alun perin Ivan Rodionoff, syntyi 3.9.1893 Vienan Karjalassa, Pistojärven kunnan Suvannon kylässä. Hänen isänsä oli Ivan Rodionoff, kyläläisille Iso Iivana Rotonen, joka kulki Suomessa laukkukauppiaana. Jannea kutsuttiin kylässä ja perheen kesken pienen kokonsa takia Pieneksi Iivanaksi.

Janne kiinnostui suomen kielestä, kun sattui näkemään vanhat suomalaiset sanomalehdet, joihin isän kauppamatkaltaan tuoma leipä oli kääritty. Varsinaisesti kielen opiskelun alkuun hän pääsi, kun Iso Iivana seuraavan kerran Suomeen lähtiessään otti pojan mukaansa ja jätti hänet Oulun lähellä sijaitsevaan vakinaiseen majapaikkaansa, Korvenkylän Penttilään. Siellä talon tyttäret opettivat Pienelle Iivanalle suomen kielen aakkoset. He alkoivat kutsua poikaa Janneksi, kun tämän isää puhuteltiin Suomessa Juhoksi. Sukunimenä käytettiin Rotosta. Kotiopetuksen jälkeen Janne kävi suomenkielisen kiertokoulun vuonna 1905 Oulujoen Savikylässä. Kiertokoulua piti Aino Rännäri, tunnetun pohjalaisen valistusmiehen Juho Rännärin tytär. Kiertokoulun päätyttyä isä otti poikansa mukaan kauppamatkoille, joilla Janne pääsi ensi kertoja kaupankäynnin makuun.

Kotikyläänsä palattuaan luku- ja kirjoitustaitoinen Janne huomasi olevansa kylän merkkimies: pyhäpäivisin kylän starikat tulivat Rotosten pirttiin kuulemaan, kun Janne luki raamattua. Kun tieto kirjoitustaidosta alkoi levitä, hän sai tehtäväkseen kirjoittaa kyläläisten kirjeet, toimia hääkirjurina ja luetella myötäjäiset sekä pitää kirjaa kyläläisten työvuoroista yhteisten asioiden hoidossa. 13-vuotiaana hän lähti paikallisen reipasotteisen poromiehen ja tukkijätkän, Vasili Rohkimaisen hevosmieheksi mukaan kauppamatkoille. Rohkimaisen hevospoikana olo johti vuotta myöhemmin kauan kestäneeseen liikekumppanuuteen tämän kanssa. Kaupankäynti oli Jannella verissä ja hän kehittyikin nopeasti taitavaksi kauppamieheksi. Hän oli myös kekseliäs ja keitti esimerkiksi itse rasvasta ja piestä suksivoiteita.

Vuonna 1908 Janne Rotonen kävi kansanopistoa Kuusamossa kaksi kuukautta. Sen jälkeen hän jakeli kotikylässään suomalaisia lehtiä ja kirjoja vienankarjalaisten lukutaidon edistämiseksi, jonka toiminnan vuoksi hän joutui kuulusteltavaksikin. Pyhäisin hän piti kotikylänsä nuorille koulua, jossa opetti lukemista, kirjoittamista ja laskentoa. Päätoimisesti hän kuitenkin hoiteli kauppatoimintaa liikekumppaninsa Vasili Rohkimaisen kanssa.

Maailmansodan syttymisen aikoihin Janne Rotonen sai Venäjän kansalaisena komennuksen kutsuntoihin Venäjän armeijaan, jossa hän palveli viisi vuotta. Päästyään palaamaan takaisin hän muutti nimensä vuonna 1920 Rajamaaksi ja siirtyi lopullisesti asumaan Suomeen. Janne Rajamaa ei kuitenkaan unohtanut syntyperäänsä, ja kun esimerkiksi vuonna 1922 Vienasta pakeni yli 10 000 karjalaista, oli hän keräämässä heille apua ja järjestämässä tilapäisiä asuntoja, työpaikkoja sekä nuorille koulua.

Kaiken aikaa Janne Rajamaan liiketoiminta Vasili Rohkimaisen kanssa laajeni. Janne oli tarpeen tullen ripeä ja rohkea otteissaan: hän esimerkiksi lainasi 400 000 markkaa tutulta tukkukauppias Illikaiselta sekä tekstiilitukkuliike Lassila & Tikanoja Oy:ltä. Saaduilla varoilla hän osti halvalla Kuusamosta lintuja ja oravannahkoja ja myi ne Oulussa hyvään hintaan. Velka tulikin maksettua nopeasti takaisin, kun ostohinta linnusta tai turkiksesta oli 5 markkaa kappaleelta ja myyntihinta kymmenkertainen. Kun Lassila & Tikanoja Oy perusti ensimmäisen suomalaisen pukutehtaan vuonna 1923, tuli Rajamaan Jannesta liikkeelle hyvä asiakas, ja vuoden aikana hän onnistuikin kauppamatkoillaan myymään peräti 2 000 Tiklas-pukua.

Rohkimaisen ja Rajamaan kauppatoiminta johti lopulta kiinteän liikkeen perustamiseen vuonna 1923 Pudasjärvelle Rajamaan nimellä, koska hän oli saanut Suomen kansalaisoikeudet. Neljä vuotta myöhemmin aloitti toimintansa Kuusamon Talouskauppa. Rohkimaisen ja Rajamaan saumaton yhteistyö kesti yli 30 vuotta, vuoteen 1938 saakka. Tuolloin kumppanukset päättivät kaikessa sovussa jakaantua. Miehet kiersivät yhdessä myymälät, arvioivat metsät, kiinteistöt, lehmät ja hevosetkin. Kun omaisuus oli arvioitu, se jaettiin kahteen osaa ja ratkaistiin arvalla, kumpi sai kumman puolen; arvanvedon tuloksena oli, että Vasili Rohkimainen sai Kuusamon ja Janne Rajamaa Pudasjärven suunnan omaisuudet. Rajamaa ryhtyi hoitelemaan Kurenalla sijaitsevaa kauppaansa ja piti samalla alituiseen silmällä mahdollisuuksia uusien myymälöiden perustamiseen sellaisiin paikkoihin, joissa niitä tarvittaisiin. Sivumyymälöitä nousikin ennen pitkää muun muassa Puhokselle, Pintamoon, Livoon, Hirvaskoskelle ja Jongun Paukkeriin.

Liiketoiminnan ohella Janne Rajamaa oli mukana Pudasjärven kunnalliselämässä monissa luottamustoimissa. Hän toimi muun muassa taksoituslautakunnassa, valtion verolautakunnassa, rakennuslautakunnassa, kunnallislautakunnassa, kunnanhallituksessa, väestönsuojelulautakunnassa, tutkijalautakunnassa, rakennuslautakunnassa ja terveydenhoitolautakunnassa. Rajamaa tunsi paikalliset olot ainutlaatuisen hyvin, ja tämä johti siihen, että Pohjoismaiden Yhdyspankin perustettua konttorinsa Pudasjärvelle kutsuttiin Rajamaa sen valvojaksi ja myöhemmin konttorin valvojakunnan puheenjohtajaksi. Hän oli Pudasjärven kirkkovaltuustossa 25 vuotta ja sen jälkeen vielä kirkkoneuvoston jäsenenä. Hän oli myös puuhaamassa Pudasjärvelle sähkön tuloa.

Täytettyään 65 vuotta Janne Rajamaa siirsi yhtiönsä toimitusjohtajan tehtävät nuoremmilleen, ensin Vaseli-veljensä pojalle Jaakko Rotoselle ja sittemmin omalle pojalleen Juhani Rajamaalle. Eläessään Janne Rajamaa sai tunnustukseksi ansioistaan kaikkiaan 16 ansioristiä tai mitalia. Näistä kolme annettiin kauppatoiminnasta ja muut isänmaan ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Rajamaa nimitettiin talousneuvokseksi vuonna 1949 ja kauppaneuvokseksi vuonna 1967.

Vanhemmat

isä Ivan Rodionoff/Juho Rotonen

Puoliso

Jenni Rotonen

Lähdeluettelo

  • Rahikainen, Eino S.: Vienan prihan tie: kauppaneuvos Janne Rajamaan elämää; kuvia ja taustakuvia. 1969.
  • Karjalan miehet Suomea samoilemassa. Koillis-Pohjan sähkö 3/1963