Uuno Rahko suuntautui jo varhain monenlaisiin yhteiskunnallisiin harrastuksiin. Nuorena hänen harrastuksensa kohteena oli nuorisoseuratoiminta: hän kuului Kalajoen nuorisoseuran johtokuntaan ja toimi korkeatasoisen nuorisoseuran miesvoimistelujoukkueen johtajana. Kalajoen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana hän oli 36 vuotta. Myös historia kiinnosti Rahkoa: hän oli Kalajokilaakson historiatoimikunnan puheenjohtaja 1951–63.

Ennen maanviljelijäksi ryhtymistään Uuno Rahko oli perustamassa Ylivieskan Puusepät Oy:tä. Hän oli yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kalajoen kunnanvaltuustoon hänet valittiin 1948. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana hän toimi 1957–67 ja valtuuston jäsenenä kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli kunnanhallituksen jäsenenä sekä useissa muissa kunnan luottamustoimissa. Uuno Rahkon osuus sataman saamisessa Kalajoelle oli merkittävä. Lukuisat olivat ne tilaisuudet, joissa hän puhui sataman rakentamisen välttämättömyydestä Kalajoelle ja alueen elinkeinoelämälle.

Ylikunnallisia sekä maakunnallisia luottamustoimia Uuno Rahkolla oli niin ikään lukuisia. Erityisen voimakkaasti hän toimi useissa sairaalakuntainliitoissa sekä Kalajokilaakson ammattikoulukuntainliitossa. Edelleen hän toimi maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen luottamustoimissa sekä paikallisella että maakunnallisella tasolla. Presidentin valitsijamies hän oli 1962. Lisäksi hän oli tilintarkastajana useissa sekä paikallisissa että ylikunnallisissa yhteisöissä. Erityisen suuren panoksen hän antoi Kalajokilaakson Talousalueen Liitolle, jonka keskeisissä luottamustoimissa Uuno Rahko toimi lähes kahden vuosikymmenen ajan. Keski-Pohjanmaan läänikomitean jäsenenä 1959–67 Rahko osallistui voimakkaasti aluepolitiikan linjauksiin. Hän ajoi komiteassa Ylivieska-keskeistä Keski-Pohjanmaan lääniä, jonka pohjoisraja ulottuisi kauas pohjoiseen; Kokkola jäisi suunnitellun läänin ulkopuolelle. Tämä linjaus sai erimielisessä komiteassa enemmistön, mutta hanke hautautui nopeasti.

Henkilönä Uuno Rahko tunnettiin määrätietoisena mutta sovittelevana persoonana, joka hillityllä esiintymisellään ajoi oikeaksi katsomiaan asioita eteenpäin. Kunnallisneuvoksen arvonimen Uuno Rahko sai 1976.

Vanhemmat

kauppias, pankinjohtaja Kustaa Rahko ja Selma Maria Kaptens-Laurila

Puoliso

Kalajoella 31.12.1937 Kerttu Kontio, syntynyt 14.6.1912 Oulainen, kuollut 20.9.1980 Kalajoki, vanhemmat maanviljelijä, saarnamies Felix Kontio ja Iina Maria Asikkala