Pekka Rahja joutui niin kutsutun arvannoston kautta kolmeksi vuodeksi Venäjän armeijan ratsuväen palvelukseen. Armeijasta vapauduttuaan hän ryhtyi viljelemään kotitilansa maita ja kalastamaan. Hän luotsasi isänsä rinnalla laivoja Rahjan yksityissatamaan aina vuoteen 1920 saakka. Isältään hän peri satamamestarin tehtävät Rahjassa ja toimi Himangan ja Rahjan satamien satamakatsastusesimiehenä useita vuosikymmeniä. Pekka Rahja omisti yhdessä veljensä Leanderin kanssa Ahkera-nimisen kaljaasin, jolla he harjoittivat rannikkoliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vakuuttamaton alus haaksirikkoutui sittemmin Kemin edustalla. Myöhemmin Pekka Rahja oli toisena osakkaana kaljaasi Royalissa.

Satamamestari kalasti itse ja osti lisäksi rannikon muilta kalastajilta suolattua kalaa, jota hän kuljetti meritse Oulun ja Kemin keskusliikkeille, jotka puolestaan toimittivat kalaa edelleen Pohjois-Suomen savotoille. Liiketovereittensa kanssa hän harjoitti myös vuokrasahausta lähisahoilla ulkomaanvientiin. Hän vuokrasi itse jäkälämaita ja käynnisti näin seudulla koristejäkälän keruun ulosvientiä varten.

Pekka Rahja toimi pitkään Kalajoen kunnan ja seurakunnan eri luottamustehtävissä. Hän oli Rahjankylän kalastusseuran perustajajäseniä ja toimi sen puheenjohtajana vuosikymmenten ajan. Hän kuului lisäksi paikallisen maamiesseuran perustajajäseniin ja osallistui paikallisen Rauhan Sana -nimisen herätysliikkeen seuratupatoimintaan.

Pekka Rahja toimi kieltolain aikana vapaaehtoisena raittiusvalvojana kotikylällään. Nimismiehen pyynnöstä hän pidätti meren jäällä Rahjan sataman edustalla Kokkolasta pohjoiseen pyrkineet pirtutrokarit. Yhdessä Joensuun talon miesten kanssa Pekka sai pysäytettyä kolme aseistautunutta miestä kaksine hevoskuormineen. Miehet eivät saaneet palkkiota työstään, mutta Pekan takavarikkohuutokaupasta huutama Roima-hevonen tuotti lahjakkaana eläimenä isännälleen paljon hyötyä. Talvisella pidätyspaikalla ollut jäärova osoitti satamamestarille ennen tietämättömän matalikon paikan. Nyttemmin merenkulkuhallitus on asettanut paikalle laitakasuunin (laitamerkin) ja nimennyt paikan Roiman matalaksi.

Vanhemmat

maanviljelijä, kalastaja, satamamestari Juho Mikonpoika Rahja ja Hilda Matintytär Roukala

Puoliso

Kalajoella 25.3.1911 Maria Alina Juhontytär Joensuu, syntynyt 24.4.1885 Kalajoki, kuollut 24.2.1929 Kalajoki, vanhemmat maanviljelijä Juho Matinpoika Joensuu ja Johanna Heikintytär Tuomaala