Reisjärvellä toimiva lestadiolaispohjainen kristillinen kansanopisto on saanut alkunsa Antti ja Elsa Räisälän testamenttilahjoituksesta. Vuonna 1946 lahjoitus (Isoräisälän tila) siirtyi Pohjois-Suomen kristittyjen orpokotien kannatusyhdistykselle. Isoräisälän tilan päärakennus muutettiin lastenkodiksi, joka aloitti toimintansa vuonna 1948. Mutta varsin pian toiminta ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.

Tällöin oli tehty myös selvityksiä kansanopistotoiminnan aloittamisesta, ja lopulta vuonna 1952 valtioneuvosto myönsi opistolle perustamisluvan ja rakennustyöt saattoivat alkaa. Ne kuitenkin loppuivat varsin pian varojen puutteeseen. Vasta vuonna 1955 tapahtuneen Reisjärven kristillisen kansanopistoyhdistys ry:n perustamisen jälkeen opiston toiminta sai kaipaamaansa tuulta purjeittensa taakse. Tällöin perustettu yhdistys osti vaikeuksiin ajautuneelta orpokotiyhdistykseltä testamenttiomaisuuden ja aloitti opistotyön.

Antti ja Elsa Räisälän uskonnollinen herääminen lestadiolaisuuteen tapahtui vasta lähellä keski-ikää. Antti Räisälästä tiedettiin, että nuorempana hän oli toiminut pelimannina häissä ja kaikenlaisissa nurkkatansseissa. Mutta hänen kohdattuaan herätyksen soittopelit saivat jäädä. Antti ja Elsa-vaimo kääntyivät lestadiolaisuuteen helluntaina vuonna 1920. Silloin vietettiin Matti E. Ahon ja Elina Kokkosen hääseuroja kirkossa, mutta kun seurojen aikana tapahtui liikutuksia, kirkkoherra Peltonen ajoi seuraväen kirkosta pois. Seurat jatkuivat sitten Ahon pihamaalla.

Antti Räisälä Elsa-vaimoineen ei ollut ainoa, joihin tapahtumalla oli lähtemättömät vaikutuksensa. Toinen tunnettu herätyksen kokenut oli monessa mukana ollut kunnallismies Niilo Viljamäki. Antti Räisälän ja Niilo Viljamäen liittyminen lestadiolaisuuden kannattajiin muutti merkittävästi liikkeen sosiaalista rakennetta – olivathan molemmat aikansa keskeisiä vaikuttajia Reisjärvellä. Niilo Viljamäki oli enemmän mukana kunnan asioissa, mutta myös Antti Räisälä oli itseoikeutettu kyläkuntansa edustaja valtuustossa ja muissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Hän toimi myös pitkään lautamiehenä. Uskonnollinen muutos vei Antti Räisälän aktiivisesti mukaan myös liikkeen järjestötehtäviin. Hänet valittiin vuonna 1927 perustetun Reisjärven rauhanyhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja kirjuriksi.

Yhdistyksen tehtävänä oli järjestää seuroja ja hankkia niihin seurapuheenpitäjiä. Antti ja Elsa Räisälän kookas talo toimi usein seurojen pitopaikkana. Molemmat tunnettiin tarkkoina talousihmisinä ja kovaa työntekoa kunnioittavina, mutta siitä huolimatta taloudellisesti vaikeina aikoina heiltä riitti kuitenkin ymmärrystä vähäosaisempienkin murheisiin. Kenenkään ei tarvinnut lähteä talosta ilman leipää tai ruokanyyttiä tai muutakaan taloudellista apua, jos he sen tarpeessa olivat.

Räisälöiden sosiaalinen omatunto selittääkin hyvin pitkälle testamenttilahjoituksen teon. Kun omia lapsia ei ollut taloa jatkamaan, päätös lahjoituksesta oli helppo tehdä.

Vanhemmat

Matti Juhonpoika Maliniemi ja Johanna Emiliantytär Räisälä

Puoliso

Reisjärvellä 20.3.1908 Elsa Salome Jokela, syntynyt 9.12.1884 Reisjärvi, kuollut 17.2.1970 Reisjärvi, vanhemmat Elias Laurinpoika Savola ja Magdaleena Heikintytär