Matti Pohjanpalo oli Friisin tehtailijaveljesten nuorimmainen, joka hankki pätevimmän koulutuksen. Matti Pohjanpalo sai ensin kotona yksityisopetusta ja kävi kaksi luokkaa yksityistä Oulun suomalaista oppikoulua. 1880-luvulla hän harjoitteli veljiensä (Juhani ja Tuomas) perustamassa pajassa Kalajoella. Vuosina 1888–90 hän opiskeli teollisuuskouluissa Kuopiossa ja Tampereella, jossa hän sai päästötodistuksen metallurgisesta osastosta 1890. Veljiensä tavoin hän toimi opettajana Friisin konepajan yhteydessä Kalajoella 1890–92 toimineessa teollisuuskoulussa. Myöhemmin hän pääsi harjoittelemaan ensin Putilovan tehtaissa Venäjällä ja vielä vuoden eri tehtaissa Ruotsissa. Teollisuushallitukselta saamansa stipendin turvin hän täydensi opintojaan Ateneumin taideteollisuusosastossa Helsingissä.

Friisin veljesten yhtiö perusti konepajan Kokkolaan sataman ja rautatien tuntumaan 1895, jolloin Matti Pohjanpalo jäi yhtiön Kalajoen yksikön johtajaksi. Samalla hän alkoi pohjustaa ensimmäisen suuren köysitehtaan perustamista Suomeen, minkä vuoksi hän muun muassa kävi opintomatkalla Saksassa. Köysitehdas aloitti toimintansa Kokkolassa 1901 johtajanaan Matti Pohjanpalo. Ensin valmistui pitkän radan osasto, jossa valmistettiin lähinnä laivaustarpeita varten tarvittavia köysiä, vahvoja kaapeleita ja hienompia merimies- ja kalastajaköysiä tavallisesti hampusta, manillasta, kookoksesta ja alveesta. Osaston rakennus käsitti yhden 350 metrin pituisen huonetilan. Myöhemmin rakennettiin kauppaköysien valmistusosasto. Sähkövoimalla toimineet tehtaan koneet rakennettiin Friisin omassa pajassa. Tehdaslaitoksen koko pinta-ala varastotiloineen (5 000 neliömetriä) oli laajimpia Pohjoismaissa. Köysitehtaan tuho alkoi salaman sytyttämässä tulipalossa 1910. Matti Pohjanpalo siirtyi vuonna 1913 Agros Oy:n Etelä-Pohjanmaan piirin palvelukseen. Hän oli perustamassa Viipuriin köysitehdasta, joka hanke raukesi hänen kuolemaansa.

Matti Pohjanpalo osallistui veljiensä tavoin innokkaasti suomalaisuusaatteen innoittamiin moninaisiin pyrintöihin Kokkolassa. Hän toimi uhrautuvaisesti yhteiskoulua, suomenkielistä kansakoulua, suomenkielisiä sanomalehtiä ja emäntäkoulua puuhattaessa. Hän toimi emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtajana useita vuosia. Pohjanpalon perheen koti Rautatientorin laidalla oli yksi kaupungin suomalaisen seuraelämän keskuksista, jonne ei poikettu vain tavalliselle vieraskäynnille, vaan siellä usein pohdittiin yhteiskunnallisia kysymyksiä, joista myös rouva Lydia Pohjanpalo oli kiinnostunut. Vieraanvarainen koti oli turvapaikka myös jääkäriliikkeen asioissa liikkuneille.

Vanhemmat

lukkari Johan Friis (myöhemmin Pohjanpalo) ja Katariina Margareeta (Kaisa) Iso-Pöntiö

Puoliso

Jyväskylässä 22.3.1897 Lydia Nieminen, syntynyt 2.4.1877 Jyväskylä, kuollut kesäkuun 14.6.1969 Mikkeli, vanhemmat maanviljelijä Matti Nieminen (alkuaan Ahokas) ja Vilhelmiina Niemelä